Hyvä työ osana hyvää elämää
Elämmekö tehdäksemme työtä vai työskentelemmekö voidaksemme elää hyvää elämää? Itse kallistun jälkimmäisen kannalle. Tuttavani kertoi kysyneensä veljeltään tämän jäätyä eläkkeelle: ”mitä ajattelet työelämästä nyt, kun et ole enää siinä mukana?”. Veli oli miettinyt jonkin aikaa ja lopulta vastannut: ”kun sitä nyt ajattelee, niin se oli kuin pahaa unta”. Vastaus oli ehkä rehellinen, mutta aika masentava. Hän oli tehnyt vuosikymmeniä kestäneen työuran ja loppujen lopuksi tämä – painajainen – oli se, mitä siitä jäi muistikuvaksi. Jotain oli mennyt pieleen?
Näin ei tarvitse olla, eikä saisi olla. Työn tulee olla luonteva ja rikastava osa ihmisen normaalia elämää. Se on sitä silloin, kun ihminen osaa ja voi käyttää osaamistaan, oppii uutta, voi vaikuttaa tekemiseensä ja kokee arvostusta. Nämä ovat asioita, joita voi tapahtua käytännössä lähes jokaisella työpaikalla, tai ne voivat yhtä hyvin myös puuttua. Kyse on valinnasta: Työpaikan valitsemista toimintatavoista. Puhutaan myös työpaikan kulttuurista, joka käytännössä tarkoittaa samaa asiaa. Ei ole olemassa pakottavaa tekijää, joka estäisi näiden elämää rikastuttavien elementtien näkymisen työyhteisössä.
Koronakriisin edetessä monet työpaikat ovat ottaneet käyttöön digitaalisia työkaluja ja uusineet työmenetelmiään. Koronakolikon positiivinen kääntöpuoli on, että pakon edessä on muutettu työn organisoinnin toimintatapoja sellaiseen suuntaan, jossa työtä tekevä ihminen on huomioitu aiempaa paremmin. Esimerkiksi EU:n Työ- ja elinolosäätiön Eurofoundin tuoreen tutkimuksen perusteella Suomessa on otettu EU:n pisin digiloikka, ainakin jos mittarina käytetään etätyön yleistymistä. Toivottavasti kyseessä ei olisi pelkästään teknologinen loikka, vaan sellainen, jossa teknologia ja ihmisen kunnioittaminen hyppäävät yhdessä – ja pitkälle. Sen tuloksena on pitkät työurat, parantunut työn tuottavuus ja hyvä fiilis.
Kirjoitus on julkaistu 25. toukokuuta Tuottava ja tuloksellinen työelämä-sivustolla.
Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohankkeen tavoitteena on tehdä aktiivista yhteistyötä alueellisten työelämätoimijoiden kanssa työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Hanke tuo työelämän ja toimijoiden tietoisuuteen hyviä käytäntöjä ja pyrkii edistämään työelämän kehittämistä erityisesti viestinnän ja tiedottamisen avulla. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ja se päättyy vuoden 2020 lopussa.
