Henkilöstöanti listaamattomissa yrityksissä – kenelle verotuet on syytä kohdistaa?
Hallitus haluaa muuttaa henkilöstöantien verotusta listaamattomissa yrityksissä niin, että osakkeiden arvonnoususta ei enää joutuisi maksamaan veroa ansiotuloprosentin vaan kevyemmän pääomatuloveroprosentin mukaan. Emme kannata muutosta, sillä se monimutkaistaisi verotusta, ohjaisi palkitsemista epätarkoituksenmukaisesti, kasvattaisi tuloeroja ja vähentäisi valtion verotuottoja.
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan esityksen mukaan listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantien toteuttamista muutettaisiin säätämällä tuloverolaissa yhtiön nettovarallisuuteen perustuvasta matemaattisesta arvosta, jonka alittava merkintähinta muodostaisi ansiotulona verotettavan edun. Henkilöstöannissa merkityn osakkeen myynnistä saatu luovutusvoitto taas on veronalaista pääomatuloa.
Nykyisessä järjestelmässä ansiotuloveroa maksetaan, jos yritys tarjoaa työntekijöilleen henkilöstöannissa rahanarvoista etua mahdollistamalla osakkeiden merkitsemisen alle käyvän hinnan. Emme pidä tätä puutteena, vaan osana hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia. Työstä saatavan korvauksen kuuluu olla ansiotuloverotuksen piirissä.
On huomionarvoista, että hallituksen eduskunnalle antamassa esityksessä verotuki on laajentunut paljon verrattuna hallitusohjelman kirjaukseen. Hallitusohjelmassa puhutaan ainoastaan startup -yritysten tukemisesta, mutta käsittelyyn tuleva esitys laajentaa henkilöstöannin koskemaan kaikkia listaamattomia yrityksiä.
Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä vastaava verotuki, joka on kohdistettu ainoastaan kasvuyrityksille. Ruotsin tuloverolaissa asiaa koskeva luku sisältää 18 pykälää eli kohdistettua lainsäädäntöä voidaan kritisoida monimutkaisuudesta. SAK on kuitenkin pitänyt tätä haastetta pienempänä kuin muita ongelmia, joita hallituksen esityksen soveltamisalan laajentamisesta seuraa.
SAK tuo esitystä koskevassa lausunnossa esiin, että palkkatulon muuntamisen pääomatuloksi ei tulisi olla mahdollista. Emeritusprofessori Heikki Niskakankaan mukaan esitys laskee yksittäisen henkilön veron määrää puoleen tai jopa sen alle normiverosta laskettuna. Tämä tekee olemassa olevaan veropohjaan aukkoja sekä lisää listaamattomien yhtiöiden mahdollisuuksia verosuunnitteluun.
Laajat veropohjat mahdollistavat muun muassa kohtuulliset verokannat, verotuksen neutraaliuden sekä julkisen talouden puskurin kasvattamisen esimerkiksi koronakriisin kaltaisten taantumien varalle. Mahdollisuudet verosuunnitteluun taas lisääntyisivät merkittävästi erityisesti kahdessa tilanteessa:
- Alkuvaiheen yrityksillä, joissa yrityksen arvostus on noussut enemmän kuin taloudelliset tunnusluvut osoittavat.
- Hyvän tulopohjan omaavilla yrityksillä, joiden toiminta ei vaadi suuria investointeja.
Yksittäisille työntekijöille veroetu – verrattuna tilanteeseen, jossa hänelle maksettaisiin ansiotulona verotettavaa palkkaa – syntyisi mahdollisuudesta käyttää hankintameno-olettamaa osakkeiden luovutuksen yhteydessä. Hyöty on nähtävissä erityisesti tilanteissa, joissa osakkeiden käyvän arvon ja hankintamenon välinen ero on suuri.
SAK:n mielestä on tärkeää tuoda selkeästi esiin ongelmat, joita esityksen soveltamisalan laajentamisesta seuraisi. Olemme painottaneet jo tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennystä koskevan lausunnon yhteydessä, että välilliset verotuet eivät ole investointien lisäämisen näkökulmasta yhtä tehokkaita kuin suorat tuet. Suoraa tukea on esimerkiksi Business Finlandin tarjoama yritysrahoitus.
Suorien tukien osalta tulisi kuitenkin pohtia myös valtion budjettirajoitteita. Isossa kuvassa hallituksen tuore esitys liittyy tavoitteeseen edistää investointeja Suomessa. Kannatamme SAK:ssa investointien edistämistä, yrittäjyyttä sekä yrittämistä oikeudenmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
