Helsinki tarvitsee oman kiky-sopimuksen

Helsingin seutu kasvaa, mutta vauhti on pohjoismaisiin pääkaupunkiseutuihin Osloon ja Tukholmaan verrattuna vaatimatonta. Laajemmassa kansainvälisessä vertailussa Suomen pääkaupunkiseudun kehitys yltää vain keskikertaiseksi, paljastaa tuore metropoliselvitys, jota SAK on ollut mukana rahoittamassa.

Ehdotamme tänään tiistaina julkistetussa metropoliselvityksessä, että seuraava hallitus solmii Helsingin seudun kuntien ja korkeakoulujen kanssa kilpailukykysopimuksen. Valtio tarjoaisi tuhdimmat eväät Helsingin seudulle pärjätä metropolien kansainvälisessä kilpailussa. Nykyisen maankäytön, asumisen ja liikenteen kattavan MAL-sopimuksen lisäksi sopimus sisältäisi kasvupolitiikan vaikuttavimmat kärjet eli koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan.

Kasvava kaupunki ja uudet asukkaat edellyttävät merkittäviä investointeja päiväkoteihin, kouluihin ja muihin palveluihin sekä infrastruktuuriin. Ruotsissa valtio osallistuu pääkaupunkinsa investointien tukemiseen kymmenkertaisesti Helsinkiin verrattuna.

Kilpailukykysopimus tunnustaisi pääkaupunkiseudun erityismerkityksen niin kuin perinteisessä aluepolitiikassa on tehty saaristoalueiden tai maaseudun kohdalla. Suomalaisessa alue- ja kilpailukykypolitiikassa on aina vannottu alueiden omien vahvuuksien vahvistamisen nimeen. Sitä ei ole kuitenkaan sallittu Helsingin seudulle.

Metropoliselvityksessä ehdotamme myös, että pääradalle Helsingin ja Tampereen välille rakennetaan kolmas raide. Lisäraiteet rakennetaan kulkemaan Helsingin lentokentän kautta. Rautatie- ja lentoliikenteen solmupisteen synnyttäminen päälentokentälle parantaa koko Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. Maakunnista päästäisiin sujuvammin suoraan Euroopan aamuihin ja työpäivän jälkeen seuraavaksi aamuksi Aasian kasvaville markkinoille.

Nuoret muuttavat – muu Suomi seuraa

Kansantalouden dynamiikan ratkaisee se, minne nuori ja lahjakkain osa työvoimasta muuttaa. Yritysten eli työpaikkojen on pakko seurata perässä – etenkin niiden, jotka kilpailevat tuottavimmasta työvoimasta. Siinä missä teollisessa yhteiskunnassa tuotantolaitokset poistuivat kaupunkien ydinalueilta, palveluyhteiskunnassa ne palaavat takaisin kaupunkikeskustoihin.

Muuttoliikkeen suunnan päättävät yksittäiset ihmiset omilla valinnoillaan. Ihmiset eivät muuta ensisijaisesti johonkin maahan, vaan vetovoimaisiin kaupunkeihin. Kaupunkien merkitys kilpailukyvyn ylläpitäjänä ja tuottajana on suurempi kuin valtioiden. Erityisesti metropolien merkitys kansainvälisen talouden vauhdittajina kasvaa nopeasti.

Digitalisaatio kiihdyttää kaupungistumista, sillä se tuo näkyväksi kaupunkien tarjonnan: harrastusten, tapahtumien, ravintoloiden ja muiden alakulttuurien moninaisuuden. Vaikka ihminen ehkä vapautuukin ajan ja paikan kahleista etätöiden ja liikkuvien työpisteiden maailmaan, se ei käännä muuttoliikkeen suurta suuntaa. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on innovaatioiden lähde. Siksi maailman innovaatioista 90 prosenttia syntyy kaupungeissa.

Matalalla roikkuva hedelmä

Tärkeydestään ja tulevaisuutta luovasta aspektistaan huolimatta kaupunkipolitiikka ei ole ollut Sipilän hallituksen agendalla. Päinvastoin, hallitus on saanut häpeilemättä riisua kaupunkeja vallasta aina näihin päiviin saakka.

Kaupunkien hiljaiselo on ollut piinallista seurattavaa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori korotti äänensä ilahduttavasti, mutta maakuntauudistus oli jo siinä vaiheessa ehtinyt pitkälle.

Seuraavan hallituksen pitää hyödyntää kaupungistumisen talouskasvua vauhdittavaa luonnetta. Euroopan ja USA:n bruttokansantuotteen kasvueroista kaksi kolmasosaa selittyy kaupungistumisen asteella, osoittaa konsulttiyritys McKinsey selvityksessään.

Suomella on perässähiihtäjän etu käytettävänään: määrätietoisesti ohjattuna kaupungistuminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden nostaa talouden tuottavuutta ja vauhdittaa talouskasvua – koko maamme yhteiseksi eduksi.

Sauli Hievanen
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija
@SauliHoo

Mikä tutkimus?

Metropoliselvitys muodostaa neljännen osan Kaupunkipolitiikan tiekartta -sarjassa. Tutkimuksen tilaajat ovat SAK:n ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin lisäksi asuntorahoittaja Hypo, Rakennusteollisuus RT, Rakennustietosäätiö sekä Sitra. Selvityksen on toteuttanut aluekehityksen konsulttitoimisto MDI.

Seitsemän syytä, miksi tuottavuus on kaupungissa parempi

1. Kun yritys etsii työntekijää, se löytää väkirikkaalta työmarkkina-alueelta osaavamman työntekijän.
2. Kun yritys etsii yhteistyökumppaneita, se löytää väkirikkaalta työmarkkina-alueelta paremman yhteistyökumppanin.
3. Työntekijällä on paremmat kannustimet kouluttautua, koska suurelta talousalueelta löytyy paremmin koulutusta vastaavaa työtä.
4. Innovaatiot syntyvät erilaisten ihmisten kohtaamisessa. Alueilla, joissa asuu paljon ihmisiä, kohtaamisia on enemmän.
5. Innovaatiot siirtyvät toisille toimialoille tiheästi asutuilla alueilla, jossa on useita menestyviä toimialoja.
6. Palvelualojen kehitys edellyttää riittävän tiheää väestöpohjaa. Kun väkimäärä on riittävän suuri, palvelualoillakin on mahdollisuus erikoistua.
7. Väkirikkailla työmarkkina-alueilla työntekijät vaihtavat työpaikkaa useammin. Uudet työntekijät uudistavat yrityksiä.