Hätkähdyttävä tulos kyselyssä: Sairaanhoitoa yhä niukemmin tarjolla työterveyshuollossa
SAK:n tuoreen kyselyn mukaan yhä useammalla työpaikalla sairaanhoito ei kuuluu työterveyshuoltoon. Tilanne on palkansaajien kannalta huolestuttava.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn helmikuussa vastanneista 1091 luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta 19 prosenttia kertoi, että heidän työpaikallaan sairaanhoito ei kuulu työterveyshuoltoon. Luku poikkeaa selvästi sekä SAK:n aiemmista työterveyshuollon sairaanhoidon kattavuusluvuista että myös valtakunnallisten tilastojen luvuista.
Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan vuonna 2015 esimerkiksi noin 95 prosenttia palkansaajista kuului työterveyshuollon sairaanhoidon piiriin ja reilulla 5 prosentilla sitä ei ollut. SAK:n omissa selvityksissä työterveyshuollon sairaanhoidon kattavuus on ollut aiemmin 90 prosentin luokkaa.
Työpaikoilta on viime vuosina tullut viestiä, että työnantajat lopettavat työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksia. Muutos aiempaan on kuitenkin yllättävän suuri. Onko työterveyshuollon sairaanhoidon kattavuudessa todella tapahtunut näin suuri muutos? Hätkähdyttävä tulos vaatii vielä lisäselvityksiä.
Mahdollisina selittävinä tekijöinä voivat olla lyhytnäköinen kustannussäästöjen hakeminen ja toisaalta asennemuutos, joka kumpuaa työterveyshuollosta käydystä sote-keskustelusta. Tässä keskustelussa työterveyshuollon sairaanhoitoa on mitätöity ja sen merkitys kyseenalaistettu.
On vaikea arvioida, missä määrin muutokseen vaikuttaa se, että luottamushenkilöpaneelin mukaan työterveyspalvelujen tuottaja on vaihtunut kolmasosalla työpaikoista viimeisen kolmen vuoden aikana. Uuden palveluntuottajan kanssa tehtävästä sopimuksesta voi olla helpompi jättää sairaanhoito pois kuin muuttaa voimassa olevaa sopimusta.
Jos työterveyshuollon sairaanhoidon kattavuus on palkansaajilla todellakin laskenut, se asettaa ilman muuta haasteita muulle terveydenhuollolle lisääntyneenä potilasmääränä. Mikäli muutos realisoituu lääkärivastaanottojen siirtymisenä työterveyshuollosta julkiseen terveydenhuoltoon, tarkoittaa esimerkiksi kymmenen prosentin muutos noin 300 000 lääkärikäynnin lisäystä julkiselle puolelle.
Haasteita tulee myös työterveyshuollon työkykyä tukevalle toiminnalle, sillä usein juuri sairaanhoidon kautta tunnistetaan työkykyä uhkaavia tekijöitä jo ongelmien alkuvaiheessa.
Asiantuntijalääkäri Kari Haring
