Hallitus puuttumassa yhteen työttömyysturvan palaseen – me haluamme uudistaa koko järjestelmän
Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho ehdotti viime viikolla blogissaan yleistä ansioturvaa työttömille niin, että kaikki työssäoloehdon täyttävät saisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tänään saman puolueen ministeri Pirkko Mattila asetti selvityshenkilön pohtimaan asiaa.
Sinisten ehdotus lähtee ajatuksesta, että kenenkään turvaa ei leikattaisi ja työttömyyskassojen jäsenmaksuista luovuttaisiin. On tietysti hieman erikoista, että kun siniset ensin ovat olleet valmiita rajusti leikkaamaan ja kiristämään työttömyysturvaa, niin nyt rahaa tuntuukin löytyvän. Puolueen esittämä arvio 150 miljoonan euron lisäkustannuksesta on selvästi arvioitu alakanttiin. Ehdotus avaisi koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituskokonaisuuden, ja varovaisestikin arvioiden se maksaisi kaksi kertaa enemmän kuin siniset ovat arvioineet.
Suurin osa ansioturvasta rahoitetaan Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) työnantajilta ja työntekijöiltä keräämillä työttömyysvakuutusmaksutuotoilla. Valtion rahoitusosuus turvasta katetaan verotuloilla.
Vuonna 2016 työttömyyskassojen maksamat etuudet olivat yhteensä noin 2 805 miljoonaa euroa. Tästä valtio rahoitti 38,9 prosenttia, TVR 55,5 prosenttia ja työttömyyskassat 5,6 prosenttia eli noin 157 miljoonaa euroa.
Lisäksi TVR palauttaa Kelalle työttömyyskassaan kuulumattomien henkilöiden osuuden työntekijän työttömyysvakuutusmaksusta. Vuonna 2017 TVR:n tilitys Kelalle oli 208,3 miljoonaa euroa. Ilmeisesti siniset siis ovat valmiita ottamaan valtion rahoitettavaksi sekä nykyiset kassojen jäsenmaksut että TVR:n Kelalle tilittämän osuuden?
Työttömyyskassoihin kuuluu lähes kaksi miljoonaa palkansaajaa. Suuri enemmistö palkansaajista siis maksaa kassan jäsenmaksua ja rahoittaa näin omaa ansioturvaansa. Vaikka osuus on pieni koko ansioturvan rahoituksesta, ei silti pitäisi vähätellä työssä käyvien ottamaa omaa vastuuta ansioturvansa rahoituksesta.
Työttömyyskassojen määrä on vähentynyt voimakkaasti. Vielä 1990-luvun alkupuolella Suomessa oli 70 kassaa. Tällä hetkellä niitä on 26, joista suurin osa on edelleen toimialakohtaisia. Kassoilla on siksi runsaasti osaamista alansa jäsenrakenteesta, työpaikoista, työehdoista ja työllisyydestä.
Koko ansioturvajärjestelmä on luotu aikanaan työnantajien ja työntekijöiden toimesta. Työnantajat ja työntekijät ovat myös järjestelmän suurimmat rahoittajat. Sen vuoksi työttömyysturva on aina ollut keskeisesti mukana palkka- ja työehtoneuvotteluissa. Monissa keskitetyissä sopimusratkaisuissa työntekijät ovat luopuneet isommista palkankorotuksista ja paremmista työehdoista, jotta kaikille on pystytty turvaamaan kunnollinen työttömyysturva. Yhteys neuvottelujärjestelmään on edistänyt työntekijöiden ja työnantajien tavoitetta pitää työttömyys alhaisena ja nopeuttaa uudelleen työllistymistä.
Työttömyysturvajärjestelmä on rakennettu useiden vuosikymmenten aikana. Entisen päälle on tehty kymmeniä ja taas kymmeniä muutoksia. Vähitellen järjestelmästä on tullut varsin monimutkainen kokonaisuus, jota työttömän on vaikea tulkita ja ymmärtää.
Ensi vuoden alusta käyttöön tuleva tulorekisteri tarjoaa oivan mahdollisuuden uudistaa ja yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää. Samaan aikaan osana maakuntauudistusta mietitään, miten työttömien palvelut jatkossa järjestetään. SAK:laiset työttömyyskassat ovat valmiita uudistustyöhön ja voivat myös kantaa entistä suuremman vastuun työttömien jäsentensä työllistymisestä.
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen ja Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen esittivät Helsingin Sanomissa (28.2.), että kassat maksaisivat kaikki työttömyysetuudet. Näin työtön saisi jatkossa koko työttömyysturvansa yhdeltä luukulta. Juuri tällaisia uudistuksia meidän pitää etsiä, jotta voimme yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää.
Palvelujen digitalisointi, tulorekisteri ja työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistaminen tarjoaisivat kassoille muitakin uudistumismahdollisuuksia. Suurempien kassakokonaisuuksien kautta voitaisiin nopeuttaa palvelua ja lyhentää käsittelyaikoja sekä tasata toimialakohtaista työllisyyden vaihtelua.
Hallitus on aktiivimallilla entisestään monimutkaistanut työttömyysturvajärjestelmää. Ja valmisteilla on lisää kiristyksiä. Nyt pitäisi tarkastella sosiaaliturvaa kokonaisuutena ja uudistaa työttömyysturva niin, että se toimisi myös työelämän muuttuvissa tilanteissa. Yksittäisten palasten uudistamisesta meillä on jo kokemusta: se on johtanut vain sekavaan ja monimutkaiseen kokonaisuuteen.
Saana Siekkinen
Työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö
@SaanaSiekkinen
