Hallitus jättää lapsiperheet oman onnensa nojaan
Orpo-Purran hallituksen ohjelma kantaa nimeä ”Vahva ja välittävä Suomi”. Hallitusohjelman ihanteellisessa Suomessa ”heikoimmista pidetään huolta” ja ”lapsiperheet saavat tukea”. Näin ehkä, jos heikoimmalla tarkoitetaan hyväpalkkaista vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä ja lapsiperheiden tukemisella tarkoitetaan vain perhemyönteisyyden lisäämistä.
Sen sijaan, jos olet pienituloinen, työtön, lomautettu, osa-aikainen tai osatyökykyinen lapsiperheellinen, pidä lujasti kiinni. Hallitus vie parhaillaan vauhdilla eteenpäin lapsikorostusten poistamista työttömyysturvasta ja työttömyysturvan omavastuuajan pidentämistä. Lisäksi hallitus alentaa yleisen asumistuen korvausprosenttia, poistaa asumistuesta suojaosan sekä poistaa mahdollisuuden saada omistusasuntoon asumistukea. Myöhemmin edessä on vielä muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.
Jotta lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten raakuus konkretisoituisi, esittelen muutaman erilaisen perhetilanteen, jossa näkyvät lapsikorotusten poisto sekä työttömyysturvan porrastaminen tilanteessa, jossa palkansaajan tulot ovat ennen veroja 2500 euroa kuukaudessa.
Kahden lapsen ja kahden vanhemman perheeltä, jossa toinen vanhempi on työtön tai lomautettu, hallitus leikkaa ensimmäisen kahden kuukauden työttömyyden aikana noin 220 euroa kuukaudessa (lapsikorotukset). Jos työttömyys tai lomautus jatkuu vielä kahden kuukauden jälkeen, perheeltä leikataan lisäksi noin 300 euroa kuukaudessa eli yhteensä 520 euroa. Jos työttömyys jatkuu yli kahdeksan kuukautta, leikataan vielä lisää. Nämä leikkaukset eivät vielä sisällä esimerkiksi asumistukeen kaavailtuja leikkauksia.
Perheissä, joissa vanhemmat ovat esimerkiksi samassa työpaikassa ja joutuvat lomautetuksi, leikkaukset iskevät toimeentuloon tuplana. Kaiken kaikkiaan, jos molempien vanhempien työttömyys tai lomautus kestää yli kaksi kuukautta, kahden lapsen ja kahden vanhemman perheeltä leikataan yli tuhat euroa kuukaudessa.
Kovat leikkaukset näkyvät myös yhden vanhemman perheissä. Osa-aikatyötä tekevän (palkka ennen veroja 2000 euroa kuukaudessa) kahden lapsen yksinhuoltajan perheeltä leikataan työttömyysturvan ja asumistuen heikennysten seurauksena lähes 400 euroa kuukaudessa.
Kaikkein huolestuttavinta on, että hallitus ei tunnu tietävän toimiensa kokonaisvaikutusta. Myös Lapsiasiavaltuutettu ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA ovat huolissaan hallituksen toimista. Tutkimukset ovat osoittaneet selkeästi, että lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset ja perheen tulojen väheneminen ovat riski lapsen mielenterveydelle.
Aikuisten kokema stressi vaikuttaa vanhempien mielenterveyteen, vanhempien välisiin suhteisiin ja vanhemmuuteen yleensäkin. On selvää, että lapsiköyhyydellä on seurauksia lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Perheen taloudellisen tilanteen muuttuessa lapsella voi olla edessä koulun ja tutun kodin vaihto, uusien kavereiden löytäminen ja tutusta opettajasta luopuminen. Kuitenkin tuttujen asioiden, kodin ja aikuisten pysyvyys elämässä luovat lapselle turvallisen ympäristön kehittyä, oppia ja kasvaa.
Työ on parasta sosiaaliturvaa, voi kuulla hallituksen edustajan sanovan. Kuulemme kuitenkin paljon uutisia rakennusalan heikentyneestä tilanteesta. Muutosneuvottelut ovat edessä myös monella muulla alalla, kuten esimerkiksi hyvinvointialueilla. Entä jos työtä ei löydy, terveys ei riitä tai omalla työllä ei voi täysin elättää perhettä? Lapsi on aina syytön vanhempansa työllisyystilanteeseen, siksi päätöksiäkään ei voi tehdä lapsen kustannuksella. On erittäin lyhytnäköistä leikata lapsiperheiltä tilanteessa, jossa syrjäytyminen ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntymässä ja syntyvyys on ennätysmaisen alhaalla.
Myös Kelan etuuksien indeksijäädytykset heikentävät perheiden toimeentuloa, eikä leikkauksia paikkaa lapsilisiin tehtävät parannukset. Hallituksen on peruttava pikaisella aikataululla toteutettavat leikkaukset ja tehtävä kattava selvitys kaikista lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvista toimista. Nyt kaavailluilla leikkauksilla voi olla pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia seurauksia.
