Hallituksen toimimattomuus voi tasa-arvoistaa työelämän syrjintää – jatkossa miehiä saatetaan syrjiä entistä enemmän
"Ei voi olla niin, että Suomi tavoittelee tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa vain heikentämällä miesten asemaa ja altistamalla isät entistä enemmän syrjinnän kohteeksi."
Katariina Sahlberg, Juristi
Viimeisimmän perhevapaauudistuksen jälkeen isien perhevapaiden käyttö on kasvanut merkittävästi. Nykyisin isät käyttävät jo runsaan viidenneksen vanhempainrahapäivistä. Vuonna 2024 isät käyttivät perhevapaista 21 prosenttia. Vertailuna vastaava luku vuonna 2022 oli 12 prosenttia.
Kehitystä voidaan pitää merkittävänä edistysaskeleena tasa-arvon saralla. Perhevapaan tasaisempi pitäminen vanhempien kesken lisää hoivavastuun tasaisempaa jakautumista myös pidemmällä aikavälillä. Tästä on hyötyä koko perheelle.
Kun isät ottavat enemmän hoivavastuuta, äidit voivat osallistua tasa-arvoisemmin työelämään. Tällä on vaikutuksia jopa eläkekertymään. Samalla myös tyytyväisyys parisuhteeseen kasvaa, sillä perhevapaiden jakamiseen liittyy myös pienentynyt eroriski ja se saattaa vieläpä lisätä toisen lapsen syntymän todennäköisyyttä. Tällä voi olla kansantaloudellisiakin vaikutuksia huomioon ottaen, että Suomen kokonaissyntyvyys on tilastohistorian matalimmalla tasolla.
Joka neljäs raskaana oleva kokee syrjintää.
Sanna Marinin hallituksen toteuttaman perhevapaauudistuksen tulokset ovat siis merkittäviä. Positiivisesta kehityksestä huolimatta kuitenkin yksi merkittävä perhevapaisiin liittyvä asia on jäänyt liian vähälle huomiolle. Suomessa nimittäin perhevapaa- tai raskaussyrjintää koskeva suojasääntely ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla.
Esimerkiksi raskaussyrjinnän osalta tämä näkyy Tilastokeskuksen tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin syrjintää Suomessa aikavälillä 2012–2023. Selvityksen mukaan joka neljäs raskaana oleva kokee syrjintää. Syrjinnän yleisin seuraus on määräaikaisen työsuhteen päättäminen raskauden tai perhevapaan vuoksi.
Nyt kun perhevapaat jakautuvat entistä tasaisemmin, se mitä pelkään tapahtuvan, on seuraava kehityskulku: Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen ei poista syrjintää. Syrjintä vain tulee tasa-arvoistumaan. Suomeksi sanottuna siis syrjintää tulevat kokemaan entistä enemmän myös perheellistyneet miehet.
Tästä yksi valitettava esimerkki on mediahuomiotakin saanut tapaus, jossa perheenisän työsuhde purettiin koeajalla Whatsapp-viestillä sen jälkeen, kun hän oli jäänyt hoitamaan koronakaranteeniin määrättyjä pieniä lapsiaan. Tällaisen kehityskulun ei pitäisi olla suomalaisen työelämän tavoitetila. Jotain pitäisi siis tehdä.
Perhevapaa- ja raskaussyrjinnän ehkäisyyn pitäisi kohdistaa merkittävästi nykyistä tehokkaampia keinoja. Ei voi olla niin, että Suomi tavoittelee tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa vain heikentämällä miesten asemaa ja altistamalla isät entistä enemmän syrjinnän kohteeksi.
Syrjinnän ei ikinä pitäisi olla työnantajalle taloudellisesti kannattavaa toimintaa.
Teemaan liittyen sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi eilen Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän loppuraportin. Työryhmän tavoitteena oli muodostaa näkemys siitä, miten hallitusohjelman linjaukset raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä voitaisiin parhaiten toteuttaa.
SAK joutui jättämään yhdessä STTK:n kanssa eriävän mielipiteen loppuraporttiin, sillä ehdotukset eivät vastanneet asiallisesti tavoitetta. Tämä johtuu siitä, että esitykset olivat pitkälti kosmeettisia. Valitettavasti siis raportti ummisti silmät ongelman edessä.
Keinoja tilanteen parantamiseksi on olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää. Yksinkertaisin ratkaisu olisi kehittää syrjintälainsäädäntöä.
Syrjinnän ei ikinä pitäisi olla työnantajalle taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Lisäksi syrjinnästä kiinnijäämisen riski pitäisi toteutua muutenkin kuin vain teoriassa. Näitä periaatteita voidaan toteuttaa seuraavilla lainsäädännön muutoksilla:
- Korotetaan lainvastaisesta syrjinnästä määrättävien hyvitysten euromääriä.
- Lisätään hyvitystä korottaviin tekijöihin työnantajan koko ja taloudellinen asema. Kumotaan hyvityksen alentamista ja kohtuullisuusarviointia koskeva säännös siltä osin, kun on kyse työelämään liittyvistä asioista.
- Parannetaan määräaikaisten suojaa käännetyllä todistustaakalla.
- Kohennetaan perhevapaita käyttäneiden suojaa säätämällä jälkisuojasta perhevapaalta paluun jälkeen.
- Asetetaan työnantajalle määräaikaisuuksien selvitysvelvollisuus tilanteessa, jossa työntekijä on raskaana tai perhevapaalla tai jäämässä perhevapaalle.
- Pidennetään ja yhdenmukaistetaan tasa-arvolain kanneaikoja.
- Säädetään tasa-arvovaltuutetun kuulemisesta tuomioistuinkäsittelyssä.
- Kehitetään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan asemaa matalan kynnyksen oikeusturvaelimenä. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että työelämäasioissa syrjitty voisi saattaa asiansa itse tai esimerkiksi ammattiliiton kautta lautakunnan käsiteltäväksi. Lisäksi lautakunnalla pitäisi olla oikeus määrätä uhrille hyvitystä syrjinnästä.
Keskiviikkona 19.3.2025 vietetään Minna Canthin päivää eli tasa-arvon päivää.