EU:n elpymispaketin hyötyjen arviointia ei voi supistaa tilinpitoon 

Vaikuttaako Etelä-Euroopan EU-maiden elvyttävä talouspolitiikka positiivisesti pohjoisiin jäsenmaihin? Taloustieteen tohtori Juha Tervalan johtopäätös on, että vaikutus ei ole positiivinen. Tervala nojaa näkemyksensä omaan tutkimukseensa, jonka mukaan 2010-luvulla Pohjois-Euroopan ja Etelä-Euroopan maiden vaihtotaseet eivät ole konvergoineet eli muuttuneet samankaltaisiksi. Tervalan arvio on mielestäni turhan yksinkertaistava.

Tervala, Philipp Engler ja Sandra Pasc toteavat tutkimuksensa johtopäätöksissä, että 2010-luvun kiristävä talouspolitiikka (4,1 % bruttokansantuotteesta) Etelä-Euroopassa kasvatti vaihtotasetta prosentin ja pohjoisen vähäisempi kiristys (1,2 % BKT:sta) 0,3 prosenttia. Vaikka pohjoisen suuremmat maksut pienentävät nettovaikutusta Suomelle, on yksinkertaistavaa todeta, että elpymispaketin vaikutus jäisi Suomelle kokonaan negatiiviseksi.

EU-komissio arvioi, että pohjoisten jäsenvaltioiden talous kasvaa elpymispaketin myötä 0,8 – 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin ilman pakettia. Vaikka taloudellisten vaikutusten arvioiminen on vaikeaa, pelkästään kansantalouden tilinpidon näkökulmasta tehty arvio on riittämätön. Tervalan arvioita voi kritisoida muutamastakin näkökulmasta: 

1. Elpymispaketti ei ole 2010-luvun Etelä-Euroopan maiden bailout eli pelastuspaketti. Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on merkittävää se, mihin rahoja investoidaan. Tuottavuuden kasvu edellyttää rakenneuudistuksia ja investointeja vaikuttaviin kohteisiin. Tästä täytyy elpymispaketin toimeenpanossa pitää kiinni.
2. Jos ja kun elpymispaketti toimeenpannaan tarkoitusten mukaisesti, se luo parhaimmillaan Suomessa ja EU:ssa uusia toimialoja esimerkiksi digitalisaation ja vihreän teknologisen kehityksen kautta. Osaamiseen ja työllisyyspalveluihin panostaminen on avain kasvuun.
3. Vaikka Saksan nettomaksut kasvavat, se ei välttämättä vähennä Saksan kysyntää Suomessa. 2010-luvulla Suomen vientiin vaikutti suuresti pohjoisen kiristävä finanssipolitiikka ja Saksan elvyttävä politiikka syrjäyttää maksujen negatiivisen vaikutuksen.
4. Pohjoiset EU-maat eivät itseasiassa elvyttäneet 2010-luvulla lukuun ottamatta eteläisten jäsenmaiden bailout- paketteja ja EKP:n osto-ohjelmia. European Fiscal Board (EFB) on useasti vuosiraporteissaan huomauttanut finanssipoliittisen virityksen myötäsyklisyydestä 2010-luvulla. Velkaantuva etelä elvytti ja pohjoisessa harjoitettiin kiristävää finanssipolitiikkaa, mikä entisestään kasvatti etelän ja pohjoisen maiden vaihtotase-eroja.
5. Taloudellisiin vaikutuksiin vaikuttaa tilinpidon ja suhdannepolitiikan lisäksi markkinoiden reaktiot. Elpymispaketti on mahdollistanut osaltaan euron jatkumisen kevään akuutin kriisin jälkeen. Euroopan keskuspankki EKP on painostanut jäsenmaita elvyttämään finanssikriisin jälkeen jatkuvasti, koska se ei pysty yksin ylläpitämään tarvittavaa elvytystä. 
6. Siihen, että etelän ja pohjoisen vaihtotaseet eivät ole yhdentyneet, on vaikuttanut EU-talouspolitiikan heikko vaikuttavuus. Säännöt ovat EFB:n mukaan osoittautuneet myötäsyklisiksi ja siksi heikoksi suhdannepoliittiseksi välineeksi. Tässä yksi syy, miksi sääntöjä tuleekin uudistaa.
7. Vaikka pohjoisen ja etelän välinen kauppa ei ole yhtä voimakasta kuin Pohjois-Euroopan maiden välillä, kauppaa kuitenkin on ja sillä on merkitystä Suomelle. Suomen talous hyötyy EU-jäsenyydestä vuosittain 4-6 prosenttia.

On hyvä käydä pohdiskelevaa keskustelua EU:n päätösten vaikutuksista tulevaisuudessa, mutta elpymispaketin suhteen kannattaisi jo keskittyä vaikuttavien kohteiden ja vaikutusarvioprosessien rakentamiseen. Elpymispaketti on Suomellekin parhaimmillaan mahdollisuus päästä kiinni investointeihin ja tuottavuuden kasvuun.

Kirjoitusta muokattu 27.1. kello 14.50: Korjattu ingressin jälkeistä kappaletta tutkimuksen tulosten mukaiseksi ja täydennetty kohtaa 3.