Ensimmäisellä sopimuksella on väliä
"Työnantajat lopettivat tupot yksipuolisesti ja tilalle tulivat pysyvät vaatimukset työelämän heikentämisestä. Nytkin päänavaajan ratkaisusta on tehty mittatikku muille sopimuksille. Vaikka työnantajat ovatkin naljailleet SAK:n liittojen haikailevan takaisin tulopoliittisiin neuvotteluihin ja keskitettyyn sopimiseen, niin käytännössä he ovat itse jo vuosia jatkaneet sopimistoimintaa vanhaan tyyliin."
Jaana Ylitalo, Työmarkkinapäällikkö
Suomessa ei ole yhdessä sovittua työmarkkinamallia, jonka perusteella ihmisten työehdoista ja palkoista sovitaan. Hallitus haluaisi sanella palkankorotusten katon vientimallilailla.
Käytännössä suurin osa työntekijöistä saa palkankorotukset ja muut työnteon oikeudet ja velvoitteet työehtosopimuksen kautta. Laeissa on myös määräyksiä, mutta yleensä työehtosopimuksilla asioita on sovittu lakia paremmin. Vähimmäispalkoista sovitaan vain työehtosopimuksilla.
Työntekijöiden ja työnantajien edustajat neuvottelevat työehtosopimukset sovituin väliajoin. Iso osa sopimuksista päättyy samoihin aikoihin ja sitä kutsutaan työehtosopimuskierrokseksi. Neuvottelukierros on juuri alkanut ja satojentuhansien työntekijöiden asioista päätetään seuraavan puolen vuoden aikana. Ensimmäisenä neuvotteluun on käynyt Teollisuusliitto, joka julkisti 10 %:n tai vähintään 250 euron palkankorotustavoitteen kahden vuoden ajalle. Saman tavoitteen ilmoittivat samalla kuusi muuta SAK:n liittoa. Kaikki SAK:n ammattiliitot tukevat Teollisuusliiton tavoitteen saavuttamista.
Teollisuusliitto hakee tietenkin omille jäsenilleen parhaita mahdollisia palkankorotuksia ja työehtojen parannuksia, mutta Teollisuusliiton neuvotteleman “päänavauksen” merkitys ulottuu laajemmalle. Jo vuosien ajan työnantajien edustajat sekä valtakunnansovittelija ovat pitäneet päänavauksen palkankorotuksia merkkinä, mitä tämän jälkeen neuvotteluun lähtevät voisivat jäsenilleen saada.
Tämän menettelyn työnantajat ovat nimenneet yleiseksi linjaksi. “Yleinen linja” on vanha työmarkkinatermi ja se oli osa työnantajien vieroksumaa “tupoa”. Tupo tarkoittaa keskitettyä tulopolitiikkaa ja työehtoratkaisuja, joissa sovittiin palkankorotuksien lisäksi hyviä sosiaalipoliittisia ratkaisuja kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämistä, ansiotuloveron keventämistä tai työaikaparannuksia.
Työnantajat lopettivat tupot yksipuolisesti ja tilalle tulivat pysyvät vaatimukset työelämän heikentämisestä. Nytkin päänavaajan ratkaisusta on tehty mittatikku muille sopimuksille. Vaikka työnantajat ovatkin naljailleet SAK:n liittojen haikailevan takaisin tulopoliittisiin neuvotteluihin ja keskitettyyn sopimiseen, niin käytännössä he ovat itse jo vuosia jatkaneet sopimistoimintaa vanhaan tyyliin.
Työntekijöiden koordinaatio ei ole tulopolitiikkaa, se on tasavertaisten liittojen yhteistyötä kaikkien työntekijöiden puolesta.
Yksityisen puolen työnantajien neuvottelutahot ovat lähes kaikki Elinkeinoelämän keskusliiton EK jäseniä. Jostain EK:n kassakaapista todennäköisesti löytyy myös se paperi, jossa on yhdessä sovittu, ettei kukaan ylitä sitä, mitä työnantajien Teknologiateollisuus sopii. Huonommin saa totta kai sopia.
Työntekijöiden koordinaatio ei ole tulopolitiikkaa, se on tasavertaisten liittojen yhteistyötä kaikkien työntekijöiden puolesta. SAK:laiset liitot ovat päättäneet yhdessä hakea ja varmistaa kunnollisia työehtoja ja palkankorotuksia kaikille sopimusaloille. Tätä varten ei tarvita yhteistä neuvottelupöytää, vaan tiivistä yhteistyötä ja koordinaatiota.
SAK:laiset liitot ovat tiiviissä yhteistyössä varmistamassa, että teollisuuden sopimusratkaisut ovat tasoltaan sellaisia, että ne tuottavat kunnolliset palkankorotukset teollisuuden työntekijöille ja luovat oikeudenmukaisen palkankorotuspohjan myös muille yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöille.
SAK:laiset liitot tukevat vastavuoroisesti toinen toisiaan, jotta jokainen vuorollaan saavuttaa tavoitteensa. On siis kaikkien duunarialojen työntekijöiden kannalta enemmän kuin merkittävää, että Teollisuusliitto onnistuu neuvotteluissaan. Ja tällä kertaa me saamme olla yhdessä tukemassa ja vaikuttamassa, että Teollisuusliitto onnistuu tavoitteessaan. Ensimmäisellä sopimuksella on väliä.
Kun Teollisuusliitto onnistuu neuvottelupöydässä, se on yhteinen onnistuminen kaikille työntekijöille. SAK:laiset ammattiliitot kulkevat toistensa tukena koko talven aina kevään viimeisiin Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n neuvotteluihin saakka.
Nyt työnantajien koordinaatiolla on vähintäänkin yhtä vahva vastinpari. #VoitollaTyöhön