Emme lakkoile kuuta taivaalta
Maanantaina 11. maaliskuuta alkoivat lakot. Vajaa viikkoa aikaisemmin kerroimme julkisuuteen, miten olemme yrittäneet jo pidempään saada rakennettua neuvotteluyhteyttä hallituksen kanssa. Meillä on ollut useita esityksiä, jotka perustuvat siihen, että hallitus voisi pitää kiinni tavoitteistaan repimättä kaikkea palkansaajan selkänahasta. Valitettavasti nämä eivät herättäneet vastakaikua.
Hallitus kertoo tekevänsä uudistuksia, joita on jo muissa Pohjoismaissa tehty. Niissä muutoksia on tehty tasapainoisesti. Kun jostain kohdasta työntekijöiden asemaa on heikennetty, niin toisessa kohdassa sitä on vahvistettu. Suomessa hallitus haluaa toteuttaa vain heikennykset.
Esimerkiksi Ruotsissa poliittisia lakkoja on rajattu (ei tosin pariin tuntiin, kuten ministeri Satonen on useaan kertaan väittänyt), mutta vastineeksi laki tukee vahvasti työntekijöiden ja työnantajien keskinäistä sopimista. Tulkintariitatilanteissa noudatetaan työntekijöiden näkökulmaa, kunnes asiasta saadaan tuomio. Tällainen uudistus meilläkin oli mielessä eduskuntavaalien alla, mutta tavoitepapereistamme ei päätynyt yhtään kohtaa hallituksen ohjelmaan. Työnantajien edustajien tavoitteita siellä on kirjoitusvirheistä lähtien.
Olemme ehdottaneet, että jos oikeus paikalliseen sopimiseen lavenee myös järjestäytymättömiin yrityksiin, on sinne asetettava velvollisuuksia. Esimerkiksi yleinen kohtuullisuussäännös, jonka perusteella yksinomaan työntekijöiden etuja heikentävä paikallinen sopimus on mahdollista mitätöidä.
Ihmiset äänestävät itselleen vaaleissa edustajan, mutta nämä heikennykset eivät olleet äänestäjien tiedossa.
Tukilakot ovat tärkeitä varsinkin sellaisilla aloilla, joissa työntekijän asema on heikko ja työnantaja painostaa heikennyksiin. Jos tukilakkojen suhteellisuus viedään arvioitavaksi tuomioistuimeen, niin olemme ehdottaneet, että vastineeksi lakkojen aikainen vuokratyövoiman käyttö olisi kiellettävä.
Aikuiskoulutustuen lopettamisen sijaan olemme ehdottaneet, että tukea kohdennetaan vähemmän koulutetuille työntekijöille, joilla on toisen asteen tutkinto tai tätä matalampi koulutustaso. Se tukisi hallituksen tavoitteita monelta kannalta.
Nämä ovat esimerkkejä meidän lukuisista ehdotuksistamme. Ne on kuitenkin järjestelmällisesti ohitettu.
Ihmiset äänestävät itselleen vaaleissa edustajan, mutta nämä heikennykset eivät olleet äänestäjien tiedossa. Me emme halua kiistää eduskunnan tai hallituksen toimivaltaa, mutta demokratia on paitsi äänestämistä vaaleissa myös vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa vaalien välillä. Nyt vuoropuhelua ei ole kuin työnantajan edustajien kanssa.
Poliittinen lakko on työntekijöiden tapa saada palkansaajien ääni kuuluviin hallituskausien välillä. Toivottavasti hallitus näkee lakot – työntekijöiden äärimmäisen hätähuudon – mahdollisuutena siirtyä aitoon vuoropuheluun ja uudistamiseen, missä heikennyksen parina toimii parannus jossain toisessa kohdassa.
Lue lisää poliittisista lakoista ja niiden syistä:
www.sak.fi/painavasyy
Muokattu kirjoitusta 11.3.2024 kello 14.40:
Korjattu aikamääre kohdassa ”Esimerkiksi Ruotsissa poliittisia lakkoja on rajattu (ei tosin vuorokauteen, kuten ministeri Satonen on useaan kertaan väittänyt)” muotoon ”Esimerkiksi Ruotsissa poliittisia lakkoja on rajattu (ei tosin pariin tuntiin, kuten ministeri Satonen on useaan kertaan väittänyt)”.
