Ammattiliiton arvo tajutaan usein liian myöhään

Työntekijän työsopimus on purettu koeajalla epäasiallisin perustein. Työnantaja ei maksa työ- tai työehtosopimuksen mukaista palkkaa, lisiä tai lomakorvauksia. Työntekijä on lomautettu ilman lainmukaisia perusteita.

Tapaukset ovat esimerkkejä tilanteista, joissa työnantaja on kohdellut työntekijää lainvastaisesti joko tietämättömyyttään tai tarkoituksellisesti. Nämä ja monet vastaavat tilanteet ovat todellisuutta SAK:n työsuhdeneuvonnassa. Yhteistä niille on se, että työsuhdeneuvontaan yhteyttä ottanut henkilö ei yleensä ole minkään ammattiliiton jäsen. Vuonna 2023 työsuhdeneuvontaan tuli yhteensä 683 yhteydenottoa. Yhteyttä ottaneista vain noin neljä prosenttia ilmoitti olevansa ammattiliiton jäseniä.

Työsuhdeneuvonta ratkoo oikeudellisia ongelmia ja ohjaa eteenpäin

SAK:n työsuhdeneuvonnan tarjoama oikeudellinen apu on pääasiassa neuvontaa ja ohjausta. Otamme kantaa siihen, onko tilanteessa asiakkaan kertoman perusteella toimittu lainmukaisesti ja neuvomme, kuinka kannattaa toimia. Olemme usein ensimmäinen taho, johon työntekijä ottaa yhteyttä työsuhteeseen liittyvissä ongelmissa.

Ohjaamme asiakkaan tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi työsuojeluviranomaiselle, TE-toimistoon tai poliisille. Toki monissa tilanteissa pelkkä yhteydenotto SAK:n työsuhdeneuvontaan riittää, kun asiakas haluaa esimerkiksi tarkistaa työsopimuksensa ennen sen allekirjoittamista tai selvittää, onko hänelle maksettu palkka oikein. Aina tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Joskus ammattiliiton juristin väliintulo on tarpeen

Kirjoituksen alun tyyppisissä tapauksissa työntekijällä on monesti myös huoli omasta ja läheistensä taloudellisesta selviämisestä. Tällaisissa tilanteissa työntekijä usein tarvitsee oikeudellisen neuvonnan lisäksi toimenpiteitä.

Toimenpiteeksi saattaa riittää ammattiliiton juristin yhteydenotto työnantajaan ja vetoomus laissa määriteltyihin työnantajan velvoitteisiin. Usein työnantaja haluaa välttää resurssien käyttämisen mahdolliseen oikeudenkäyntiin tai sovitteluun.

Ammattiliittojen juristit edustavat jäseniään liiton jäsenmaksun hinnalla. Työntekijä, joka ei kuulu ammattiliittoon, voi sen sijaan joutua ottamaan yhteyttä asianajo- tai lakitoimistoon, jonka laskutus on tuntiperusteita. Jos työntekijä voittaa jutun, laskun maksaa työnantaja, mutta kuluriski voi silti olla monelle liian suuri. Kotivakuutukseen kuuluva oikeusturvavakuutuskaan ei tilanteessa auta, sillä työsuhteisiin liittyvät riidat on rajattu oikeusturvavakuutusten ulkopuolelle.

Vaikka SAK:n työsuhdeneuvonnassa voidaan ratkaista monenlaisia kysymyksiä, voivat haastavammat ongelmat siis jäädä käsittelemättä, jos työnantaja ei suostu yhteistyöhön. Ellei työsuhdeneuvonnan asiakas ole valmis maksamaan oikeudenkäyntikuluja, voi hän päätyä tyytymään epäreiluun kohteluun ja jättämään asian sikseen. Näin työntekijää väärin kohdellut työnantaja voi huoletta jatkaa epäoikeudenmukaista toimintaansa.

Ammattiliiton jäsenyys on työntekijälle kuin vakuutus

Vakuutusyhtiö ei myönnä kotivakuutusta saati maksa korvauksia, kun koti on jo tulessa. Vakuutus tulee ottaa ennen tätä, kattamaan tulevaisuuden riskejä. Olen saanut usean kerran kuulla SAK:n työsuhdeneuvonnan asiakkailta, että heitä kaduttaa, etteivät ole tulleet liittyneeksi ammattiliiton jäseneksi. Ammattiliiton arvoa ei ole nähty tarpeeksi suurena juuri itselle.

Vaikka tiedämme, että monella työpaikalla asiat ovat lähtökohtaisesti hyvin, aina voi sattua jotain juuri omalle kohdalle. Siksi ammattiliiton jäsenyys on työntekijälle kuin vakuutus – se takaa parhaan lopputuloksen.