Ammatillisen koulutuksen keskiössä pitää olla ihminen, ei elinkeinoelämä

Keskustelu ammatillisesta koulutuksesta on viime aikoina pyörinyt lähinnä siihen kohdennettujen jättisäästöjen ympärillä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt koulutuksen perimmäinen tarkoitus.

Hallitus on asettanut ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteeksi asiakaslähtöisyyden lisäämisen. Joidenkin mielestä ensisijainen asiakas on elinkeinoelämä, toisten mielestä opiskelija.

Maksuttoman tutkintoon johtavan koulutuksen lähtökohtana on taata kaikille mahdollisuus koulutukseen perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta. Tämä koulutuksellinen tasa-arvo hyödyttää myös elinkeinoelämää, joka saa koko kansakunnan osaamispotentiaalin esteittä käyttöönsä. Kun osaamista on työmarkkinoilla myytäväksi, syntyvät joustavat ja ihmislähtöiset työmarkkinat.

Koulutuksen ensisijainen tarkoitus ei voi olla elinkeinoelämän täsmätarpeisiin vastaaminen. Ammatillinen peruskoulutus kestää liian pitkään vastatakseen uskottavasti kvartaalitarpeisiin. Jos henkilöstökoulutus hoidetaan julkisin varoin tutkintokoulutuksena, hiipuu työpaikkojen halu panostaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen entisestään.

Koulutusreformin kantavia ajatuksia on työelämälähtöisyys, johon pyritään työssäoppimista lisäämällä. Yhteys työelämään on tärkeä, mutta esitys keinosta on nielaistu turhan kritiikittömästi. Ammatillisen tutkinnon avulla ihmisen oletetaan pärjäävän lähes 40 vuotta kestävän työuran ajan. Eikö silloin olisi tärkeämpää kehittää yleisempiä taitoja ja kykyä oppimiseen, jotta ammatillisen koulutuksen käyneilläkin olisi mahdollisuus vastata työelämän muutoksiin?

Ammatillisen koulutuksen reformi on tulossa eduskunnan käsittelyyn tällä tietoa huhtikuun alussa. Lainsäätäjillä on oltava selkeä käsitys siitä, keitä varten ammatillista koulutusta järjestetään. SAK:n mielestä keskiössä pitää olla opiskelija. Osaava ja ammattitaitoinen ihminen hyödyttää myös elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa.

Mikko Koskinen
SAK:n koulutusasioiden päällikkö

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Turun Sanomissa 9. huhtikuuta 2017.