Ammatillisella koulutuksella on keskeinen merkitys muutoksen hallinnassa

Ammatillisen koulutuksen arvostus ei tällä hetkellä vastaa sen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Viimeksi joulukuussa eduskunta hyväksyi budjettilain, joka leikkaa ammatillisesta koulutuksesta tänä vuonna 190 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna. Sen päälle tulevat pienemmät leikkaukset nostavat säästösumman yli 200 miljoonan euron.

Kaiken kaikkiaan ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus uhkaa supistua tällä hallituskaudella yli 15 prosenttia. Mihinkään muuhun koulutusmuotoon ei kohdistu yhtä suuria leikkauksia. Silti ammatillisen koulutuksen talousahdingosta on puhuttu julkisuudessa varsin vähän.

Viime vuosilta löytyy kuitenkin lukuisia esimerkkejä siitä, miten iso merkitys ammatillisella koulutuksella on muutosten hallinnassa. Kun tuhannet turvapaikan hakijat tulivat reilu vuosi sitten Suomeen, kielikoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistävät mallit nousivat keskusteluissa ratkaiseviksi kotouttamisen poluiksi. Kun Turun ja Rauman telakoiden sekä Uudenkaupungin autotehtaan tilauskirjat täyttyivät ennätystahtiin, katseet kohdistuivat ammatillisen koulutuksen kykyyn kouluttaa nopeasti uusia, osaavia työntekijöitä työvoimapulaa paikkaamaan. Kun nuoret miehet syrjäytyvät peruskoulun jälkeen, ratkaisuksi nostetaan työvaltainen oppiminen ammatillisessa koulutuksessa.

Yhtä lailla tärkeää muutoksen hallintaa on tarjota koulutusta jo työssä oleville osaamisen syventämiseksi tai kokonaan uuteen ammattiin luotsaamiseksi. Työelämän osaamisvaatimusten kasvaessa aikuisten kouluttautumisen merkitys kasvaa entisestään. Ammatillisesta koulutuksesta löytyy sopivin ratkaisu myös niille 600 000 aikuiselle, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen koulutus.

Eikä tietenkään pidä unohtaa niitä 30 000 nuorta, jotka vuosittain valitsevat ammatillisen väylän peruskoulun jälkeen. Kolmessa vuodessa näille perustutkinnon suorittajille pyritään antamaan hyvät oppimaan oppimisen valmiudet, riittävät ammatilliset taidot työelämään siirtymiseksi sekä eväät itsenäiseen elämään ja omatoimisuuteen. Kolmessa vuodessa tehdään siis se, mihin lukiossa ja korkeakouluväylää pitkin kuluu keskimäärin 7–10 vuotta.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä monimuotoisemman ammatillisen koulutuksen, joka vastaa työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Koulutuksen säätelyjärjestelmä on nykyisellään byrokraattinen, ammatillisia tutkintoja on liikaa ja ne valmistavat liian kapeisiin ammatteihin. Työelämän muutoksissa tarvittavat perustaidot on huomioitu kapeasti, eivätkä ammatilliset sisällöt ja kaikille yhteiset opinnot nivoudu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi tutkinnoissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on paljon, mutta siitä huolimatta ammatillista koulutusta ei ole saatavilla kaikkialla Suomessa.

Parhaillaan käynnissä oleva ammatillisen koulutuksen reformi korjaa monia näistä ongelmista, mutta uudistamista riittää myös sen jälkeen. Leikkaukset tekevät kuitenkin uudistusten toteuttamisen vaikeaksi. Siksi vuonna 2017 tarvitaan ammatillisen koulutuksen puolestapuhujia enemmän kuin koskaan.

Mikko Koskinen
SAK:n koulutuspäällikkö
@mikkokoskinen3

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskisuomalaisessa 14. tammikuuta 2017.