Aluevaaleissa valituilla on merkittävä rooli sinunkin arkesi sujuvuudelle

Aluevaltuustojen ensimmäinen kausi on ohi. Mihin asioihin nyt valittavien edustajien kausi tulee keskittymään?

Sote-uudistuksen ensimmäinen vaihe on ohitettu. Suomen historian suurin hallinnollinen muutos on kaikesta kritiikistä huolimatta onnistunut. Esimerkiksi THL:n arvion mukaan se on sujunut kohtuullisen hyvin.

Vaikka kyse on hallinnollisesta muutoksesta, niin varsinaiset sote-palvelut tulevat lähelle meidän kaikkien arkipäivää. Laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluja tarvitsemme omaan hyvinvointiin ja terveyteemme. Palvelut ovat investointi ihmiseen, työkykyyn ja hyvinvointiin – eivät vain menoerä tai budjettikirjan alati nälkäinen käenpoika. Toimivat palvelut ovat myös osa perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia.

Palveluihin, varsinkin lääkäriin pääsy on monilla alueilla edelleen liian hidasta ja kömpelöä. Ei riitä, että yhteyden saa johonkin terveydenhuollon ammattilaiseen, vaan vaiva tai ongelma pitää myös saada hoidetuksi. Hoitosuhteiden jatkuvuutta pitää kehittää. Monilla alueilla on jo käytössä hyviä malleja, jotka kuitenkin laajenevat liian hitaasti. Parhaiden käytäntöjen leviämistä alueelta toiselle pitää nopeuttaa ja helpottaa seuraavalla kaudella.

Miten varmistetaan palveluiden rahoitus?

Palvelujen rahoittaminen on osoittautunut ensimmäisellä kaudella isoimmaksi haasteeksi. Hyvinvointialueet ovat toistaiseksi pyörineet tappiolla, ja alijäämien kattamiselle on asetettu kohtuuttoman kireä aikataulu. Tähän tarvitaan ehdottomasti lisäaikaa.

Julkisia sote-palveluja ei saada optimaaliseen kuntoon ilman perusrahoituksen lisäämistä. Rahoitusta pitää maltillisesti nostaa: palvelujen rahoituspohja on Suomessa heikompi kuin esimerkiksi naapureillamme muissa Pohjoismaissa. Nämä ovat kahden vuoden päästä pidettävien eduskuntavaalien kysymyksiä – mutta aluevaltuustojen tulee osaltaan huolehtia siitä, että tällä hetkellä käytettävissä oleva rahoitus käytetään tehokkaasti ja palvelut organisoidaan tavalla, joka toimii omalla alueella parhaiten.

On tärkeää, ettei hyvinvointialueen talouden tasapainoa hakiessa unohdeta, että palvelut pitää olla saatavilla aidosti. Maan hallituksen tekemät, jopa kymmenien prosenttien maksukorotukset voivat estää paitsi pienituloisten eläkeläisten, myös pienituloisten työikäisten hakeutumista tarpeellisten palvelujen asiakkaiksi.

Satojatuhansia sote-asiakasmaksuja menee vuosittain ulosottoon. Päälle tulevat korkeat perintäkulut ja osa tilanteista johtaa maksuhäiriömerkintöihin. Merkintöjä kertyy esimerkiksi työttömille, eläkeläisille ja mielenterveysongelmien takia rajoitetun toimintakyvyn omaaville potilaille. Tähän on saatava muutos. Aluevaltuusto voi vaikuttaa maksujen kohtuullistamisen periaatteisiin ja menettelytapoihin maksuongelmissa.

On myös tärkeää huolehtia, että sosiaali- ja terveyspalveluja antava henkilöstö voi hyvin. Aluevaltuusto linjaa myös hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikan suunnan. Työhyvinvoinnin kehittäminen on työnantajan vastuulla.

Hyvinvointialueiden ja työterveyshuoltojen kesken rakennettava yhteistyötä

Oma tärkeä roolinsa on myös työterveyshuollolla, joka täydentää palvelujen kokonaisuutta. Työterveyshuollon toimintojen ytimessä on työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden parantaminen sekä työntekijöiden terveyden suojelu. Monet työpaikat tarjoavat vapaaehtoisesti myös perustason sairaanhoidon palveluja. Tämä auttaa työkyvyttömyysjaksojen lyhentämisessä sekä huomioi työn, terveyden ja sairauden väliset yhteydet.

Hyvinvointialueilla tulee myös rakentaa yhteistyömalleja alueen työterveyshuoltojen kanssa niin, että eri toimijat täydentävät toistensa palveluja ja työkyvyn tukemiseksi tarvittavat palvelut sujuvat joustavasti ilman turhaa jonotusta. Työterveyshuolto ei ole keneltäkään pois, vaan työkykyisten työikäisten avulla voidaan parantaa rahoituspohjaa kaikkien palveluille.

Isoimmat kysymykset tulevat liittymään palvelujen saatavuuteen

Ensimmäisen kauden päähuomio oli hallintokysymyksissä. Palvelujen sisällöllinen uudistaminen on vielä pahasti kesken. Aikataulu on tässä edistynyt hitaammin kuin etukäteen toivottiin.

Esimerkiksi haja-asutusalueilla pieniä terveysasemia suljetaan säästösyistä, mutta tilalle tarvittavia liikkuvia palveluja on saatu toimiviksi liian hitaasti. Hyvinvointialueiden tulisi myös rakentaa paikallista yhteistyötä alueen kuntien ja sote-järjestöjen kesken. Aluevaltuutetut voivat osaltaan olla vauhdittamassa kehitystä oikeaan suuntaan.

Maan hallitus on merkittävästi heikentänyt hoitotakuuta, mutta alueet voivat itsenäisesti tehdä päätökset paremmasta. Meillä on esimerkkejä alueista, joilla hoitotakuu on jo saatu toimivaksi. Muutos parempaan on siis täysin mahdollinen.

Kehittämisväsymystä ilmenee monilla alueilla. Sote-uudistus on kuitenkin kestävyyslaji, eikä vielä olla lähelläkään maalia. Nyt tarvitaan sitoutuneita ja sinnikkäitä aluevaltuutettuja toteuttamaan alueellista demokratiaa ja hoitamaan oma roolinsa palvelujen sisällön ja saatavuuden parantamiseksi. Tässä on suuri ja tärkeä työmaa uusille valtuutetuille.

Löydä oma ehdokkaasi SAK:n aluevaaligalleriasta ja äänestä ennakkoon 2.–8.4.2025 tai vaalipäivänä 13.4.2025.