Aktiivimallin viimeinen näytös – mitä voimme oppia kolme vuotta kestäneestä tarinasta?
Hallitus antoi eilen esityksen eduskunnalle aktiivimallia koskevien lainkohtien kumoamisesta ensi vuoden alusta lähtien. Kolme vuotta kestänyt aktiivimallitarinan viimeinen näytös on alkanut.
Olin SAK:n edustajana mukana Hetemäen työllisyystyöryhmässä syksyllä 2016. Sipilän hallitus antoi työryhmälle erittäin tarkkaan rajatun toimeksiannon ja kuukauden aikaa työskennellä.
Jo työskentelyn aikana oli selvää, että useimmat työryhmän jäsenet eivät voi sitoutua esitettyyn aktiivimalliin, eikä tämä jäänyt työryhmässä epäselväksi. Lähtöasetelma oli mahdoton, koska hallitus oli aikaisemmin leikannut työttömyysturvaa muun muassa lyhentämällä ansioturvan kestoa 100 päivällä. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä hallitus puolestaan veti lisäleikkauksensa työttömyysturvasta pois.
Kerroin jo työryhmän raportissa, miksi aktiivimallia ei SAK:n mielestä pidä toteuttaa. Seison edelleen sanojeni takana.
Kirjoitin työryhmän raportin täydentävään lausumaan muun muassa näin:
”Omavastuupäivämalli ei kohtelisi työttömiä yhdenvertaisesti. Eri puolilla Suomea ja eri ammattiryhmissä olisi erilaiset mahdollisuudet täyttää aktiivisuusehdot. Erityisesti työttömyyden pitkittyessä omavastuupäiviä voisi kertyä huomattavasti nykyistä enemmän. Työttömyysturvan leikkaamisen vastapainoksi ei myöskään ole tulossa merkittävästi lisää työllistymistä edistäviä palveluita, lukuun ottamatta palkkatuen lisääminen. On kyseenalaista leikata työttömän toimeentuloa ehdotetulla tavalla, jos työttömällä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta saada työtä tai palveluja.
Erityisen ongelmallista on, että työryhmässä ei ole samaan aikaan tarkasteltu nykyistä karenssijärjestelmää, vaan tosiasiassa rakennetaan toista karenssijärjestelmää nykyisen rinnalle. Tämä monimutkaistaisi entisestään työttömyysturvajärjestelmää, kun sitä pitäisi päinvastoin yksinkertaistaa. Työttömyysturvan karenssijärjestelmä olisi uudistettava ennakoitavammaksi, yksinkertaisemmaksi ja paremmin aktiivisuuteen ohjaavaksi. Nykyiset karenssit ovat usein kohtuuttoman pitkiä suhteessa työttömän rikkeeseen. Lisäksi työttömien opiskelua pitäisi helpottaa.”
Vastustuksesta huolimatta Sipilän hallitus jatkoi aktiivimallin valmistelua. SAK ei lain valmisteluun osallistunut. Sen sijaan jatkoimme vaikuttamistyötä ja selitimme väsymättä niin päättäjille, asiantuntijoille kuin julkisuudessakin, miksi aktiivimallia ei pitäisi toteuttaa. Eduskunnan käsittelyssä toimme valiokunnissa esille omat vaihtoehtomme työttömien palveluiden parantamiseksi ja työttömyysturvan kehittämiseksi.
Eduskunta kuitenkin hyväksyi joulun alla 2017 työttömyysturvan aktiivimallin, josta lähti liikkeelle kiivas keskustelu. Lain kumoamista vaativaan kansalaisaloitteeseen tuli vuoden vaihteessa nopeasti yli 130 000 allekirjoittajaa. Aktiivimalli tuli siitä huolimatta voimaan vuoden 2018 alussa ja leikkasi monelta työttömältä toimeentuloa.
Helmikuun 2. päivä 2018 SAK:lainen väki kokoontui osoittamaan mieltään Senaatintorille aktiivimallia vastaan. Reilu vuosi aiemmin olin käynyt taistoa samaisen torin laidalla Valtioneuvoston linnan kokoushuoneessa päivästä toiseen. Helmikuun alussa kiipesin lavalle 10 000 mielenosoittajan eteen ja kertasin samat puheet. Muistona tuosta päivästä ovat edelleen Ääni työttömälle -ämpärit.
Lyhyen aikaa voimassa ollutta aktiivimallia yritettiin korjata muun muassa helpottamalla ehtojen täyttämistä koulutukseen osallistumalla. Mallin perusongelmat kuitenkin säilyivät ja erityisesti ikääntyvien työttömien on ollut vaikea täyttää mallin ehtoja.
Viime syksynä SAK teki työttömille jäsenille kyselyn aktiivimallista. Työttömien tarinoiden määrä oli valtava ja luimme niitä pitkään. Moni tarina on jäänyt lähtemättömästi mieleen ja vaikuttanut pitkin matkaa SAK:n linjauksiin. Tarinoista välittyi kuva työttömän arjesta, jossa työtä haetaan, työnhakuun kaivataan tukea ja työn perässä liikkumisen ongelmat tulevat näkyviksi.
Katso kaikki työttömien tarinat tämän linkin kautta.
Kesäkuussa nimitetty Rinteen hallitus teki päätöksen luopua kiistellystä aktiivimallista. Jotain tästä kolme vuotta kestäneestä tarinasta on opittavaakin: Vaikka poliitikoilla on kova paine saada nopeasti uudistuksia aikaan, maltti olisi kuitenkin valttia. Parempi olisi valmistella uudistuksia perusteellisemmin ja arvioida uudistuksen vaikutuksia eri näkökulmista.
Aktiivimalli rakennettiin jo ennestään monimutkaisen työttömyysturvajärjestelmän päälle, eikä esimerkiksi karenssijärjestelmälle tehty mitään. Toivonkin tuleviin työllisyysratkaisuihin malttia ja tahtoa löytää työttömiä tukevia ja kannustavia ratkaisuja.
Ajattelen edelleen, että aktiivimallin yhteydessä nähdyltä kansalaisten raivolta työttömien kohtelua kohtaan olisi voitu välttyä, jos olisi oikeasti kuunneltu eri osapuolia ja etsitty yhteisistä lähtökohdista uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi.
Meille jää muistoksi aktiivimallista ainakin Ääni työttömälle -ämpärit. Oma ämpärini muistuttaa työhuoneen kaapin päällä joka päivä siitä, että työttömän ääni kuuluu jatkossakin vahvasti SAK:n työssä.
