Äänestäminen kannattaa aina
Huhtikuun kolmantena sunnuntaina Suomessa pidetään kuntavaalit. Yleensä niitä pidetään eduskuntavaaleja ja presidentinvaaleja vähäisempänä mittelönä. Todellisuudessa vaaleilla valituilla valtuutetuilla on kuitenkin jopa suurempi valta ja vaikutus jokaisen suomalaisen arkielämään kuin kansanedustajilla, presidentistä puhumattakaan.
Näin ollen jokaisen äänioikeutetun on syytä käyttää äänioikeuttaan. Näin voi vaikuttaa siihen, miten kunnissa palvelut järjestetään ja tuotetaan. Kysymys on siis muun muassa siitä, miten hyvin tai huonosti kunnassa pääsee lääkäriin, onko kunnassa tarpeeksi hoitopaikkoja lapsilla ja vanhuksille, ovatko kunnan asunto- ja liikenneasiat kunnossa ja niin edelleen. Kuntapäättäjät ratkaisevat meidän jokaisen arkipäiväisiä asioita.
Ikävä kyllä kuntavaalien äänestysprosentit ovat olleet viime vuosikymmeninä varsin alhaiset. 2000-luvulla pidetyissä aikaisemmissa kuntavaaleissa vain vuonna 2008 äänestysprosentti nousi niukasti yli 60 prosentin. Pohjanoteeraus tuli vuonna 2000, jolloin äänestysprosentiksi tuli vain 55,9. Kaukana siis ovat ne menneiden vuosikymmenien ajat, jolloin kuntavaaleissakin päästiin noin 70–80 prosentin aktiivisuuteen.
SAK:laisittain tilanne on ollut vielä harmittavampi, sillä selvitysten mukaan SAK:n liittojen jäsenet äänestävät eri vaaleissa noin 10 prosenttiyksikköä heikommin kuin suomalaiset keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa yli puolet SAK:laisista jättää kuntavaalit väliin. SAK:laiset kuitenkin ovat kuntapalvelujen aktiivisia käyttäjiä. Näin ollen näen, että palkansaajien aktiivisempi osallistuminen kuntavaaleihin tuottaisi palkansaajille parempia palveluja. Näkemykseni perustuu siihen, että uurnille mennessään palkansaaja äänestänee sellaista ehdokasta, joka tuntee palkansaajan ja hänen lähipiirinsä tarpeet.
SAK:lla on kolme isompaa tavoitetta tulevalle kuntavaalikaudelle eli vuosille 2021–2024. Ne ovat palvelujen toimivuus, henkilöstön aseman turvaaminen sekä elinvoimaisen kunnan rakentaminen. Lisäksi keskusjärjestö haluaa, että kuntiin siirtyvät työllisyyspalvelut alkavat tuottaa tulosta.
Palveluissa SAK korostaa niiden laatua ja saatavuutta. Myös palvelun hinta on tärkeä, mutta se ei saa olla ratkaiseva tekijä, vaan myös muut palveluun vaikuttavat tekijät on otettava huomioon. Palvelujen tuottaminen on SAK:n mielestä oltava pääsääntöisesti kunnan omaa työtä, mutta yksityisen ja kolmannen sektorit toimijat täydentävät palvelukokonaisuutta.
Palkansaajien edunvalvontajärjestönä SAK ei tietenkään hyväksy, että kunnissa heikennettäisiin työntekijöiden työehtoja erilaisissa mahdollisissa muutostilanteissa. Lisäksi järjestö korostaa sitä, että kilpailutus- ja hankintatilanteissa on otettava huomioon edellä mainitun hinnan lisäksi sosiaaliset, työoikeudelliset ja ympäristölliset tekijät.
Jotta palvelut toimisivat ja henkilöstöä voitaisiin kohdella mahdollisimman hyvin, kunnalla pitää olla elinvoimaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että kunnan on oltava mahdollisimman houkutteleva paikka yrityksille, niin kuntaan aikoville kuin siellä jo oleville yrityksille. Kunnan houkuttavuuteen vaikuttaa suuresti myös se, miten kunta hoitaa maankäyttöään – kaavoitustaan –, jotta erilainen asuminen ja eri tavalla liikkuminen ovat mahdollisia kunnan sisällä ja sen lähialueilla.
Jos sosiaali- ja terveyssektorin suuri uudistus eli sote toteutuu, se tarkoittaa, että nämä palvelut siirtyvät kunnilta pois isommille harteille. Tämä muutos ei kuitenkaan tule voimaan täysimääräisesti vielä muutamaan vuoteen, joten sote-asiat kaikkinensa tullevat olemaan kuntavaalikeskustelujen yhtenä pääaiheena. Varmasti myös korona, jonka keskellä vaalit käydään, antaa kuntavaaleille niin puheenaiheita kuin muuttanevat perinteisiä vaalitilaisuuksia.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sähköliiton Vasama-lehdessä 28.1.2021.
