AAA-koulutusta

Luottoluokittajat arvioivat muun muassa valtioiden kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Jos reittareilta saa kolme A:ta, kaiken pitäisi olla hyvin.

Suomen koulutuspolitiikankin olisi päästävä kolmen A:n luokkaan. Sen pitäisi vastata kolmeen haasteeseen: akuuttiin, alueelliseen ja ajalliseen.

Akuutista haasteesta on ollut kyse vaikkapa Uudenkaupungin autotehtaalla, jonne on tarvittu nopeasti osaavaa työvoimaa kokoonpanotehtäviin. Lääke tällaiseen tilanteeseen on usein työnantajan tarjoama täsmäkoulutus työpaikalla.

Alueellinen haaste syntyy, kun jollakin alueella olisi töitä tarjolla, mutta ei ole tarvittavan koulutuksen saaneita. Uudessakaupungissa koettiin tämäkin ongelma, ja sen takia työntekijöitä on etsitty ympäri Suomea.

Tunnetustihan suurin osa eri oppilaitosten oppilaista on kotoisin lähiseudulta. Tämä koskee etenkin toisen asteen tutkinnon suorittajia, mutta myös ylempien asteiden opiskelijoita.

Koulutuksen ajallinen haaste ei ole helpoin. Päättäjien pitäisi nähdä jopa yli kymmenen vuoden päähän, minkälaista osaamista silloin tarvitaan. Kun vaikkapa erikoislääkärin koulutus kestää toistakymmentä vuotta ja ammatillisen perustutkinnonkin suorittaminen kolme vuotta, olisi kristallipallolla hyvinkin käyttöä tulevia työelämän tarpeita pohdittaessa.

Akuuttien, alueellisten ja ajallisten haasteiden lisäksi koulutuksen suunnittelijoilla ja toteuttajilla on toki monia muitakin haasteita. Vaikkapa sellainen pieni sivuseikka kuin raha…

Kaikkiaan koulutuksen pitäisi luoda ihmiselle valmiuksia selviytyvä nopeistakin muutoksista, joita nykyinen työelämä – ja elämä itsessään – heittää eteen. Tällöin yleissivistävän koulutuksen rooli nousee arvoonsa, myös osana ammatillista koulutusta.

Ammattiaan, aluettaan ja ajatuksiaankin (taas kolme A:ta!) pystyy vaihtamaan helpommin, kun oman elämän hallinnalle on annettu riittävät edellytykset.

Harri Järvinen
Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö
harri.jarvinen@sak.fi

Teksti on julkaistu Kouvolan Sanomissa 4. syyskuuta