Yrityksille roima veronalennus – rahat osin työntekijöiltä
Suomen hallitus on lähtenyt pohjoismaiseen verokilpailuun vahvassa etunojassa. Kehysriihessä tehty päätös alentaa yhteisöveroa 20 prosenttiin vie Suomen selvästi vertailumaiden alapuolelle.
– Tämän päätöksen jälkeen on aloitettava vakava Pohjoismainen yhteistyö yritysverotuksen yhtenäistämiseksi. Ei ole järkeä, että pohjoismaiset hyvinvointivaltiot kilpailevat keskenään matalimmasta yhteisöverosta, sanoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
Yhteisöveron alentamisen rahoittaminen näyttää jäävän puolitiehen. Pääomatuloverotuksen nostamisen ja yhteisöverotuksen veropohjan tiivistämisen ohella merkittäviä kiristyksiä kohdistetaan palkan- ja eläkkeensaajien kulutusveroihin. Lisäksi kuntien peruspalvelujen rahoitusta leikataan.
– Näin massiivinen yhteisöveron alennus ei ole perusteltu, kun se vielä rahoitetaan osin palkansaajien kukkarosta. Vastineeksi työnantajat eivät joutuneet lisäämään konkreettisesti vastuutaan työllisyydestä, pätkätyöntekijöiden olojen parantamisesta tai nuorten työllistämisestä, ihmettelee Koski.
– Joulupukki kävi Etelärannassa tänä vuonna jo maaliskuussa. Nyt on pakko toivoa, että hallituksen tarjoilemat korulauseet työllisyyden lisäämisestä näillä veroratkaisuilla muuttuisivat edes osittain todellisuudeksi.
Panostukset nuorten työllisyyden edistämiseksi ansaitsevat kiitosta. Oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen lisärahoitus ovat perusteltuja. Hallitus hylkäsi ehdotukset nuorten työehtojen heikentämisestä. Sen sijaan hallitus kohdensi voimavaroja nuorten osaamisen kohentamiseen sekä oppisopimuskoulutuksen uudistamiseen.
Asuntopolitiikkaan yritetään saada lopultakin vauhtia. Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon vauhdittamiseksi tehdyt päätökset vaikuttavat lupaavilta. Myöhemmin jää nähtäväksi, riittävätkö päätetyt toimet: Kruunuasuntojen kehittäminen, omavastuukoron alentaminen ja uusi korkotukimalli käynnistämään asuntotuotannon.
SAK on tyytyväinen, että hallitus löysi lisärahat toteuttaakseen aiemmin päätetyt liikenneinvestoinnit sovitussa aikataulussa. Toimivat liikenneyhteydet vahvistavat Suomen kilpailukykyä.
Lisätietoja antaa
SAK, pääekonomisti Olli Koski, puh. 050 541 9645