Helena Räsänen on tehnyt kolmivuorotyötä 20 vuotta. Työpäivän aikana ehtii seurustella Sirkka Immosen ja Arvo Lepistön kanssa.
Yövuoro suistaa kehon tasapainosta
Neljän ja viiden välinen tunti on yöllä pahin, mutta kun vuoro päättyy, sitä piristyy, kertoo Helsingin Kustaankartanon vanhainkodin henkilökunta. Yövuoro vaikuttaa heihin sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Vanhukset tarvitsevat hoivaa vuorokauden ympäri. Kustaankartanon monipuolisessa palvelukeskuksessa Helsingin Oulunkylässä toimii muun muassa Suomen suurin vanhainkoti. Osa lähihoitajista tekee siellä epäsäännöllistä kolmivuorotyötä.
Epäsäännöllisyys on raskasta, toteaa Svetlana Lepistö, joka tekee tällä viikolla yhden aamu-, kaksi ilta- ja kaksi yövuoroa. Hänen työkaverinsa Heidi Luostarinen tekee kaksi iltaa ja sen jälkeen kolme yötä. Viiden työvuoron jälkeen seuraa yleensä kaksi tai kolme vapaapäivää. Heidin mielestä keho mukautuisi paremmin, jos kierto olisi säännöllinen, esimerkiksi kaksi aamua, kaksi iltaa ja kaksi yötä.
Yövuoron pituus on 10 tuntia – varttia yli yhdeksästä varttia yli seitsemään.
? Onhan se pitkä aika olla yksinään osastolla. Tekemistä on yleensä paljon. Apua on saatavissa muista kerroksista, mutta kukaan ei voi olla pitkään poissa omalta osastoltaan, Heidi sanoo.
Suunnittelu auttaa
Ei ole ihan helppoa pysyä koko yötä skarppina. Siksi on tärkeää suunnitella etukäteen mitkä asiat pitää hoitaa mihinkin mennessä ja kirjata ylös ne, joista pitää raportoida.
? Niinkin on käynyt, että olen vasta kotimatkalla muistanut jonkun jutun, joka olisi pitänyt kertoa aamuvuorolle. Mutta ainakin lääkkeiden jaon yritän aina hoitaa ennen puolta yötä, Heidi toteaa. Raskain aika on aamuneljän ja -viiden välillä, Svetlana ja Heidi kertovat.
? Viiden jälkeen sitä alkaa taas piristyä, ja kun aamuvuorolaiset tulevat, he usein kysyvät kuinka yöhoitajat voivat olla niin pirteitä.
Molemmat sanovat, että heidän on helppo nukahtaa yövuoron jälkeen. Mutta täysin levänneitä he eivät ole, koska kertovat, että pystyvät tuskin koskaan nukkumaan yli viittä tuntia.
? Yritän yleensä nukkua edes vähän ennen yövuoron alkamista. Joskus se onnistuu, joskus ei, Heidi sanoo.
Hänen työkaverinsa Helena Räsänen on tehnyt epäsäännöllistä kolmivuorotyötä 20 vuotta ja kertoo, että nukahtaminen yövuoron jälkeen on joskus vaikeaa.
Napostelu virkistää
Yötyön aiheuttaman stressin ja siihen liittyvän univajeen vuoksi terveellinen ruokailu on aivan erityisen tärkeä asia. Kustaankartanon vanhainkodin henkilökunnan mielestä niin on helppo sanoa, mutta vaikea tehdä.
? Syön päivällisen viiden maissa iltapäivällä. Se alkaa nukuttaa, joten nukun muutaman tunnin. Olen sitten pirteä töihin tullessa, Helena Räsänen kertoo. Kukaan haastatelluista ei syö kunnolla yövuoron aikana.
? Minulla on nälkä koko ajan, mutten halua syödä mitään isompaa, ettei ala nukuttaa. Sen sijaan napsin jotain pientä kaiken aikaa, Heidi sanoo.
? Minä huomaan pisteleväni paljon makeaa – hedelmiä ja karkkia. Sokeri pitää minut pirteänä, Kahvia en puolen yön jälkeen juo, mutta vettä menee paljon, kertoo Elina Janhukainen.
Jokainen kokee yötyön tavallaan. Helena Räsänen kertoo, ettei tykkää tehdä aamua, iltaa, aamua, iltaa, mutta Elina Janhukainen on päinvastaista mieltä.
? Minua se ei häiritse. Päinvastoin tykkään vaihtelusta. Herään ja menen nukkumaan samaan aikaan riippumatta siitä olenko aamuvuorossa kahdeksasta neljään vai iltavuorossa yhdestä yhdeksään.
Kaikki neljä ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yövuorot ovat helpompia kesällä kuin talvella.
Ergonomiset ja autonomiset työajat
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä ergonomiset työajat. Se tarkoittaa muun muassa, että henkilökohtaiset toivomukset yritetään ottaa huomioon, pyritään välttämään yksittäisiä vapaapäiviä sekä huolehtimaan siitä, että kahden työvuoron välillä on vähintään 12 tuntia, ja että työvuoroja on peräkkäin korkeintaan viisi.
? Jos joku sanoo, ettei voi tehdä töitä yöllä ja nukkua päivällä, hänelle ei laiteta yövuoroja, sanoo työvuorolistoja suunnitteleva osastonhoitaja Pirjo Taberman.
Aina omia toiveita ei voida ottaa huomioon, sillä Pirjo Tabermanin yksikössä on 33 henkilöä, jotka sijaistavat muilla osastoilla, kun niillä tarvitaan lisämiehitystä.
Helena Räsänen ei pidä nykyään tavoitteeksi otetusta kiertomallista – vapaa, aamu, ilta, vapaa.
? Aiemmin ennen vapaita tehtiin aamuvuoroa ja vapaiden jälkeen iltavuoroa. Se pidensi työvuorojen välistä vapaata. Erityisesti, jos oli vain yksi vapaapäivä.
Vaikka yksittäisiä vapaapäiviä pyritään välttämään, niitä silti välillä tulee, ja työntekijöiden mielestä aivan liian usein.
Kustaankartanossa on meneillään autonomisten työaikojen kokeilu, joskaan ei Pirjo Tabermanin osastolla.
? Siinä työntekijät laativat itse omat työvuorolistansa. Se vaatii kypsän ja yhteen hitsautuneen työyhteisön, jotta porukka pystyy jakamaan työajan keskenään oikeudenmukaisesti, Taberman sanoo.
Jonny Smeds