Yleissitovuus turvaa työnteon vähimmäisehdot kuten vähimmäispalkat. Kuva Gorilla.
Yleissitovuus tuo turvaa palkansaajille eikä estä tervettä kilpailua
Suomalainen työelämä nojaa vahvasti yleissitoviin työehtosopimuksiin. Yleissitovuus turvaa työn tekemisen vähimmäisehdot ja estää epäreilua kilpailua. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vastaa viiteen kysymykseen yleissitovuudesta
Mitä hyötyä työehtosopimusten yleissitovuudesta on työntekijöille?
– Yleissitovuudessa lähtökohtana on mahdollisimman monen työntekijän aseman turvaaminen. Ajatuksena on, että laajasti turvataan työnteon vähimmäisehdot kuten palkka. Yleissitova työehtosopimus on pohja, jonka päälle voidaan sitten sopia paremmista ehdoista ja näin on myös monella työpaikalla tehty.
Hyödyttääkö yleissitovuus yrityksiä?
– Yleissitovuus tekee työmaarkkinoiden toiminnasta ennakoitavampaa. Kun vähimmäispalkka ja muut työsuhteen ehdot ovat samoja myös kilpailijoilla, työnantaja tietää, missä mennään eikä työsuhteen ehtojen polkeminen toimi kilpailuvalttina.
– Työantajille on myös helpompaa, kun monista työsuhteen ehdoista, kuten esimerkiksi työaikojen sijoittelusta sekä erilaisista lisistä ja lomista, on sovittu työehtosopimuksessa niin, ettei joka asiasta tarvitse erikseen neuvotella ja sopia yrityksessä.
Onko yleissitovuus tai sen tyyppinen järjestelmä käytössä muualla?
– Yleissitovuuden ajatus on käytössä useissa Euroopan maissa, vaikka aivan Suomen kaltaista järjestelmää ei muualla ole. Eri maissa käytössä olevia sopimisen malleja on vaikea kopioida suoraan maasta toiseen.
Onko työehtosopimusten yleissitovuus vanhanaikainen ja työmarkkinoita jäykistävä järjestelmä?
– Ei missään nimessä. Monet työehtosopimukset mahdollistavat toisin sopimisen, mutta näitä mahdollisuuksia hyödynnetään aivan liian vähän. Työpaikoilla voidaan siis tehdä erilaisia paikallisia sopimuksia, joissa huomioidaan työpaikan tarpeet. Työehtosopimusten arvo on myös siinä, että kunkin alan työntekijät ja työnantajat ovat yhdessä neuvotelleet ja sopineet niistä yhdessä.
– Usein ne, jotka valittavat yleissitovien työehtosopimusten jäykistävän sopimista, hakevat heikennyksiä työntekijöiden työsuhteen ehtoihin.
Miten näet yleissitovien työehtosopimusten tulevaisuuden Suomessa?
– Viime kädessä yleissitovuuden tulevaisuus riippuu eduskunnasta, joka säätää lait. Toivon, että äänestäjät valitsevat eduskuntaan sellaisia kansanedustajia, jotka ymmärtävät yleissitovuuden tärkeyden.
Aleksi Vienonen / freelance-toimittaja
Pirjo Pajunen