Yleislakko on äärimmäinen toimenpide
– Ensimmäinen ja viimeinen ovat suomalaisista yleislakoista parhaimmat, arvelee SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm tämänpäiväisessä Uusi kulma -blogin kirjoituksessaan.
Bergholm käy läpi suomalaisten yleislakkojen historiaa aina sortovuosien kansanliikehdinnästä 1990-luvun alun porvarihallituksen lamatoimien vastaisiin lakkouhkauksiin. Yleislakko on ollut läpi vuosikymmenten viimeinen ja äärimmäinen toimenpide todistaa ammattiyhdistysliikkeen vaatimusten tärkeyttä.
– Itsenäisyyden ajan suurin yleislakko oli kevättalvella 1956. SAK ajoi sen avulla 12 markan yleisen palkankorotuksen läpi. Työtaisteluvoitto jäi kuitenkin tilapäiseksi, kun hintojen ja maksujen nousu jatkui, kertoo Tapio Bergholm.
Kirjoitus on osa SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma -blogia, jossa pohditaan ajankohtaisia työelämän kysymyksiä. Yleislakon käsite on viime päivinä julkisuudessa esillä Facebookissa virinneen, kansanedustajien palkkojen nostamista vastustavan aloitteen vuoksi.