Yhteistyötä ja alueellista vaikuttamista

SAK:lla on 12 aluetoimikuntaa. Mikä niiden rooli on? Kysyimme asiaa kolmelta aktiivilta.

Aluetoimikunta on SAK pienoiskoossa, sen tehtävä on vaikuttaa ja tehdä yhteistyötä alueellisesti sekä koota ammattiliitojen aktiiveja yhteen. Näin listaavat tehtäviä pitkänlinjan aktiivit Petri Leskelä (PAM), Miikka Viitala (JHL) ja Anne-Maj Iltanen (Teollisuusliitto).

Petri Leskelä on tyypillinen ay-aktiivi, jolla on monta rautaa tulessa. Leskelä on Uudenmaan aluetoimikunnan ja SAK:n Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestön puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii ammattiosaston puheenjohtajana ja on PAMin valtuuston ja Kaupan sopimusalatoimikunnan jäsen.

Aluetoimikunnan roolia hän pitää moninaisena.

– Tärkeimpänä pidän viestintää jäsenistölle ja alueellista vaikuttamista. Aluetoimikunnan tehtävä on myös viedä viestiä SAK:hon päin alueelta.

Leskelä sanoo, että työmarkkina-asiat laidasta laitaan ovat paljon esillä Uudenmaan aluetoimikunnassa. Vierailijoilta on kuultu muun muassa talouden kehityksestä, eläkeuudistuksesta ja työelämän muutoksista.

– Saamme tietoa myös alueen tapahtumista, joita jaamme sitten eteenpäin omissa kanavissamme.

Tärkeää on myös saada terveisiä alueen työpaikoilta ja välittää niitä eteenpäin.

– Pohdimme paljon työmarkkinoiden tilaa ja palkansaajia koskettavia poliittisia päätöksiä ja niiden vaikutuksia, Petri Leskelä kertoo.

Halu toimia kumpuaa arjen kokemuksista

Miikka Viitala on Hämeen aluetoimikunnan jäsen ja Hämeenlinnan paikallisjärjestön puheenjohtaja. Hän kokee, että aluetoimikunta on alueen kokoava voima.

– Meillä on iso alue, kun siihen kuuluu Kanta-Häme ja Päijät-Häme sekä kaksi hyvinvointialuetta. Alueiden välillä on eroja esimerkiksi työllisyydessä ja harjoitetussa työvoimapolitiikassa.

Viitala pitääkin aluetoimikunnan tehtävissä erityisen tärkeänä tiedon vaihtoa ja näkemysten jakamista. Tärkeää on myös kuulla eri liittojen ajankohtaisesta toiminnasta.

– Jäsenten innostaminen toimimaan on haasteellista, mutta ei mahdotonta. Tärkeää on sitouttaminen, sitä kautta syntyy halu myös tehdä konkreettisesti jotakin, Viitala pohtii ja huomauttaa, että nykyinen kiristynyt yhteiskunnallinen tilanne ja hallituksen leikkaus- ja heikennyspolitiikka herättelevät ihmisiä toimimaan.

Työntekijöiden mielessä on toimeentuloon ja peruspalvelujen saatavuuteen liittyviä kysymyksiä. Ne ovat molemmat nyt vaakalaudalla.

– Halu toimia kumpuaa ihmisillä usein omista arjen kokemuksista, Viitala sanoo.

Miikka Viitalalle itselleen erityisen läheisiä ovat työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Hän on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu ja varsinaiselta ammatiltaan pelastaja.

Aluetoimikunnan ja paikallisjärjestön lisäksi Miikka Viitala vaikuttaa JHL:n liittohallituksessa ja SAK:n edustajistossa.

– Halu vaikuttaa työntekijöiden työoloihin ja palkkaukseen, Viitala vastaa kysymykseen siitä, miksi hänestä on tullut ay-aktiivi.

Lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Anne-Maj Iltasen ay-ura käynnistyi jo parikymppisenä, kun hänet valittiin luottamushenkilöksi. Nykyään Iltanen on pääluottamusmies ja lisäksi hän heiluttaa puheenjohtajan nuijaa Rauman paikallisjärjestössä ja Satakunnan aluetoimikunnassa.

Aluetoimikunta on kuin SAK pienoiskoossa, erityisen tärkeää on liittojen välinen yhteistyö, Iltanen painottaa.

– Meillä on paikallistuntemusta. Pidän aluetoimikunnan keskeisenä tehtävänä yhteyksien luomista ja verkottumista alueen muiden toimijoiden kanssa. Nykyistä enemmän pitäisi tavoitella alueellista näkyvyyttä ja ottaa kantaa alueellisiin asioihin, Iltanen pohtii.

Aluetoimikunnat järjestävät koulutuksia ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi Satakunnassa koulutusta on tarjottu kybervaikuttamisen torjuntaan ja tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä.

– Tänä vuonna ajankohtainen asia on ainakin eläkeuudistus, Iltanen ennakoi tulevia koulutuksia.

Toimintaa ympäri Suomea

• SAK:lla on 12 aluetoimikuntaa ympäri Suomea.
• Aluetoimikuntien jäsenet tulevat SAK:n jäsenliitoista ja paikallisjärjestöistä.
• Aluetoimikuntien toimikausi on kaksi vuotta.