Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Yhteisellä suosituksella haast…

Kuva Gorilla.

Uutinen

Yhteisellä suosituksella haastatetaan tutkimaan sopimusten sukupuolivaikutuksia

Suvausta eli sukupuolivaikutusten arviointia voidaan tehdä neuvotteluihin valmistauduttaessa, neuvotteluprosessin aikana tai neuvotteluiden jälkeen.

Työmarkkinakeskusjärjestöt päivittivät yhteisen suosituksensa työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arvioimiseksi. Tavoitteena on entistä tasa-arvoisempi työelämä, jossa miesten ja naisten välinen tasa-arvo otetaan kattavasti huomioon. 

– Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaventuneet hitaasti ja perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi on jatkettava työtä niin työpaikoilla kuin neuvottelupöydissä sanoo SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen.

Anne Mironen.

Suvauksen tekevät yhdessä työntekijöiden ja työnantajien järjestöt. Tavoite on, että sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään osana työehtosopimista – niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Palkan lisäksi myös työehdoissa ja työoloissa saattaa olla muitakin kohtia, joilla on vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon.  

– Työelämä ja sopimustoiminta ovat koko ajan muutoksessa. Muutos saattaa avata myös täysin uusia tulokulmia tasa-arvon edistämiseen työpaikoilla. Esimerkiksi sopimuksissa voi olla tarpeen kehittää perinteisten mallien ohella uusia kirjauksia, jotta kyseisellä alalla voidaan taata sukupuolten välinen tasa-arvo.

Viisi tapaa, joilla työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa osapuolet voivat edistää tasa-arvoa

  1. Uudistettaessa sopimuksia ja muutettaessa määräyksiä tarkastellaan niiden sukupuolivaikutuksia ja pohditaan, millaisilla uusilla kirjauksilla tasa-arvoa voitaisiin edistää. 
  2. Sovitaan yhteinen hanke tasa-arvoisuuden edistämiseksi.
  3. Arvioidaan väliajoin, miten tehdyt sopimukset ovat vaikuttaneet sukupuolten välisiin palkkaeroihin.
  4. Paikallisessa sopimisessa arvioidaan ratkaisuja ja seurataan niiden vaikutuksia tasa-arvonäkökulmasta.
  5. Selvitetään, onko alalla edelleen käytössä perinteisiä sukupuolileimallisia ammattinimikkeitä ja tehtävän kuvauksia sekä onko niitä mahdollista muuttaa sukupuolineutraaleiksi (esimerkiksi varastomies muutetaan varastotyöntekijäksi).