Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Yhdeksän kannustinloukkua – ja…

Uutinen

Yhdeksän kannustinloukkua – ja SAK:n ratkaisut niihin

Sosiaaliturvassa on pieniä kannustinloukkuja, jotka vähentävät työnteon tuomaa taloudellista hyötyä. SAK kokosi yhteen osan kannustinloukkujen outouksista ja etsi niille ratkaisun.

1. Päivähoitomaksut saattavat vähentää työnteon kannattavuutta.

Kannustinloukku: Päivähoitomaksut ja porrastetut maksuluokat vähentävät palkansaajan käteen jäävää tuloa. Esimerkiksi monilapsinen perhe saa maksettavakseen useat päivähoitomaksut, jotka voivat lohkaista suuren osan töihin palaavan vanhemman tuloista. Vaikutus on suurin perheessä, jossa vanhempien välillä on suuret tuloerot.

Ratkaisu: Päivähoitomaksuja tulee alentaa. Maksujen tulee olla niin alhaisia, etteivät ne estä vanhempaa ottamasta vastaan pienipalkkaista työtä.

2. Perhevapaajärjestelmä sakottaa työnteosta ja kannustaa pitkiin yhtäjaksoisiin perhevapaisiin.

Kannustinloukku: Nykyinen perhevapaajärjestelmä ohjaa äitejä pitkille perhevapaille, mikä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla. Jäykät säännöt estävät vanhempia vaihtamasta joustavasti hoitovastuuta ja tekevät osa-aikatyöstä hankalaa. Jos kotona oleva vanhempi työskentelee vanhempainvapaan aikana, saa hän päiviltä alennetun päivärahan.

Ratkaisu: SAK:n ehdottama perhevapaamalli ei sakota työskentelypäivistä laskemalla turvan tasoa vaan siirtää päivät käytettäväksi myöhemmin täysimääräisinä. Kotona oleva vanhempi voi käyttää etuutensa yksittäisinä päivinä, lyhyenä pätkänä tai pitkänä putkena. Työn vastaanottamista tukee myös mahdollisuus nostaa tuet osittaisina päivinä, jolloin ne riittävät pidempään kuin täysimääräisesti nostettuna.

3. Asumistuen menetys ja verotus saattavat syödä osan pienipalkkaisen tuloista.

Kannustinloukku: Kun työtulot kasvavat, asumistuki ja työttömyysturva pienenevät ja verot nousevat. Lopputuloksena työn tekeminen nostaa vain vähän käteen jäävien tulojen määrää etenkin pienipalkkaisessa työssä.

Ratkaisu: Pienipalkkaiselle jää työskentelystä enemmän käteen, jos asumistuen tuloharkintaa loivennetaan ja samalla myös matalapalkkaisten verotusta kevennetään.

4. Pienipalkkainen tai provisiopalkattu työ tarjoaa epävarman toimeentulon.

Kannustinloukku: Työnhakija ei hyödy välttämättä taloudellisesti kokoaikatyöstä, jonka palkka on selvästä matalampi kuin työttömyyttä edeltäneessä työssä. Myös provisiopalkatussa työssä toimeentulo on epävarmaa, jos takuupalkka on pienehkö ja ansiot riippuvat pitkälti provisioista. Kummassakaan tapauksessa työnhakija ei voi tasapainottaa talouttaan sovitellulla päivärahalla, koska sitä myönnetään vain osa-aikatyössä oleville työnhakijoille, joiden työaikaa voidaan seurata.

Ratkaisu: Sovitellun päivärahan työaikaraja tulee poistaa. Pienipalkkaisen työn vastaanottamiseen kannustaa, jos työnhakija saa soviteltua päivärahaa, vaikka työ olisi kokoaikainen. Näin työskentely lisää tuloja kiistatta ja työttömällä on varmuus toimeentulosta. Ehtona tulee olla, että työnhaku on edelleen voimassa.

5. Työttömien kyttäys tekee työllistymisestä monimutkaista ja ennakoimatonta.

Kannustinloukku: Työtön työnhakija saattaa pelätä etuuksiensa kohtuutonta menettämistä tai tulojen laskua, kun hän ottaa vastaan satunnaista, osa-aikaista tai muuta pätkittäistä työtä. Esimerkiksi epäsäännöllisten työkeikkojen tai työvuorojen vastaanottaminen saattaa viedä työnhakijalta oikeuden työttömyysturvaan, jos työ luokitellaan yrittäjyydeksi.

Ratkaisu: Työttömyysturvan myöntämiseen liittyvää työvoimapoliittista harkintaa tulee yksinkertaistaa ja vähentää. Työttömän työntekoa on seurattava ensisijaisesti tulojen kautta, eikä työn tekemisen muotojen ja määrien vaihtelu saa lisätä epävarmuutta siitä, onko työtön työnhakija oikeutettu etuuteen. Turvan tasoa parantaisi myös uudenlainen yrittäjä- ja palkansaajatulojen yhdistelmävakuutus.

6. Byrokratiarumba vie työttömältä liikaa aikaa ja voimavaroja, mikä on pois aktiiviselta työnhaulta.

Kannustinloukku: Työttömän työnhakijan on toimitettava yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi työttömyyttä edeltäneistä ansioista sekä niiden eri osista, työajoista, työpoissaoloista ja niiden syistä, maksetuista etuuksista, mahdollisesta yritystoiminnasta ja sen tuloista. Kassojen ja Kelan lisäksi TE-toimistot vaativat omat erilliset selvityksensä työvoimapoliittista harkintaa varten. Jos hakijan toimittamissa tiedoissa on epäselvyyksiä, saattaa se viivästyttää tuen maksamista.

Ratkaisu: Valmisteilla olevan tulorekisterin on oltava sellainen, että sosiaaliturvan käsittely ja maksaminen pystytään hoitamaan mahdollisimman kattavasti sen tietoja hyödyntämällä ilman hankalia lisäselvityksiä. Samalla etuuksien maksamiseksi tarvittavien yksityiskohtaisten tietojen määrää kannattaa vähentää.

7. Opiskeleminen työttömyysaikana saattaa viedä oikeuden työttömyysturvaan.

Kannustinloukku: Työtön työnhakija ei uskalla välttämättä kehittää omaa osaamistaan kouluttautumalla, koska jo pieni opiskelu saattaa viedä oikeuden työttömyysturvaan. Päätoimisiin opintoihin saa oikeuden vaihtelevasti, sillä työvoimaviranomaiset myöntävät niitä hyvin erilaisin perustein.

Ratkaisu: Työttömien omaehtoista kouluttautumista sekä sivutoimista opiskelua on helpotettava. Työttömän on voitava päivittää ja ylläpitää osaamistaan ilman, että se vaarantaa hänen toimeentulonsa. Työvoimaviranomaiset tarvitsevat selkeät ohjeet, millaisin perustein opinto-oikeus myönnetään. Opiskelun ehtona tulee myös olla, että työnhakijan työnhaku on voimassa ja hän on velvoitettu ottamaan työtä vastaan.

8. Työskentely saattaa jopa heikentää osatyökykyisen toimeentuloa.

Kannustinloukku: Osatyökykyinen ei aina hyödy taloudellisesti työskentelystä. Työkyvyttömyyseläkkeen tulorajan ylittäminen leikkaa toisinaan eläkettä niin paljon, että työnteko saattaa jopa heikentää toimeentuloa.

Ratkaisu: Työkyvyttömyyseläkkeen tulorajojen pehmentäminen tekee työn tekemisestä kannattavaa. Sen sijaan että osatyökykyinen menettää eläkkeensä kokonaan tulorajan ylittämisen myötä, tulee etuuden pienentyä suhteessa ylityksen suuruuteen. Tulorajan ylittäminen kymmenellä eurolla ei siis leikkaisi eläkettä kokonaan pois, vaan pienentäisi sitä esimerkiksi neljällä eurolla.

9. Asumisen hintaerot eri paikkakunnilla hankaloittavat työn perässä muuttamista.

Kannustinloukku: Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä eivät tee muuttamisesta aina mahdollista. Hintaerot ja varainsiirtovero ovat muuttamisen esteinä eri kokoluokkaa kuin nykyiset ja suunnitellut liikkuvuusavustukset työttömille.

Ratkaisu: Asuntotuotannon lisääminen pääkaupunkiseudulla vauhdittaa työvoiman liikkuvuutta. Esimerkiksi kaavoittamista voidaan nopeuttaa sääntelyä purkamalla.

Lisää kannustinloukuista:

SAK:n perhevapaamalli.

SAK:n aikuiskoulutusuudistus.

SAK:n tavoitteet puoliväliriiheen 2017-2019.

Neljä työttömyysturvan tarvitsemaa uudistusta.

Kuuden kohdan työllistymispaketti.

Työn palkittava myös osatyökykyinen tekijänsä.

Kannustinloukuista eroon muuttamalla verotusta ja asumistukea.