Vuosilomalain uudistaminen edellyttää vielä jatkovalmistelua
– Vuosilomalakikomitean esitys uudeksi vuosilomalaiksi pitää sisällään parannuksia osa- ja määräaikaisten työntekijöiden vuosiloman ansaintaan ja lomapalkkaan. Esitys on myös nykyistä lakia selkeämpi. Lakiesityksen jatkovalmisteluissa palkansaajapuolen on kuitenkin saatava takeet siitä, että komitean ehdottamaa sopimismahdollisuutta viidennen lomaviikon vaihtamisesta lomakorvaukseen ei käytetä työpaikoilla väärin, sanoo SAK:n vastaava lakimies Jorma Rusanen.
– Vaikka mahdollisuus muuttaa viides lomaviikko lomakorvaukseksi on lakiesityksessä rajattu poikkeuksellisiin tilanteisiin ja edellyttää painavia syitä, on työntekijän neuvotteluasema työpaikoilla usein varsin heikko. Säännöstä voidaan käyttää väärin erityisesti yrityksissä, joissa työntekijöiden määrä on mitoitettu minimiin. Viidennen lomaviikon vaihtamiseen lomakorvaukseksi tai sen käyttämiseen lyhennettynä työaikana liittyy myös uhka menettää lomaviikon lomaraha. Jatkovalmistelussa on työehtosopimusten osapuolten kesken varmistettava sopimuksiin perustuvan lomarahan maksaminen myös näissä tilanteissa, Rusanen painottaa.
SAK:n mielestä lomalain uudistus on välttämätöntä eri työntekomuotojen saattamiseksi tasavertaiseen asemaan vuosilomaetuuksien suhteen. Uudistuksessa on kyse myös siitä, että eräissä alakohtaisissa työehtosopimuksissa jo nyt olevat osa-aikaisia työntekijöitä koskevat vuosilomaedut siirtyisivät vuosilomalakiin. Tämä koskee erityisesti osa-aikaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä.
– Komitea selvitti myös mahdollisuudet siirtyä yhdenmukaiseen vuosiloman ansainta- ja palkkajärjestelmään. Komiteassa ei löydetty yksimielisyyttä kaikille yhteisestä ansaintajärjestelmästä. Eri mieltä oltiin myös siitä, voidaanko järjestelmä uusia kenenkään lomaetuuksia leikkaamatta. Siksi jouduttiin tilanteeseen, että kuukausipalkkaisten ja tuntipalkkaisten ero säilyy entisellään, Rusanen toteaa.
– Työtuomioistuimen presidentti Pekka Orasmaan vetämä komitea onnistui siinä missä aiemmat yritykset eli vuoden 1990 vuosilomakomitea ja vuoden 1994 vuosilomalakityöryhmä epäonnistuivat. Nyt myös työmarkkinaosapuolilla on vastuu siitä, että pitkän ja vaikeaksi osoittautuneen valmistelun jälkeen saadaan suomalaisille työpaikoille toteuttamiskelpoinen lomalaki, Rusanen korostaa.
Vuosilomakomitean mietintö löytyy pdf-muodossa osoitteesta
.
Lisätietoja
– vastaava lakimies Jorma Rusanen, puh. 040 548 5661
– työympäristöosaston johtaja Kirsti Palanko-Laaka, puh. 0400 511 026