Vuorotteluvapaasta virtaa jaksamiseen
Vuorotteluvapaata käytetään vaihtelevasti SAK:laisilla työpaikoilla. Käyttäjät ovat tyytyväisiä ja jaksavat paremmin työelämässä. Vuorotteluvapaan uudistukset saattavat vaikeuttaa sen käyttöä.
Jouko Aitonurmi, Paperiliitto
– Rauman UPM:llä vuorottelua käytetään eri ikäryhmissä. Pidempi vapaa on hyvä tapa palautua raskaasta teollisuustyöstä. Hetkittäin yt-neuvottelujen aikaan vapaita ei myönnetä.
– Nykyinen järjestelmä toimii ja hyödyttää työntekijöitä, työnantajia sekä työttömiä. Vastavalmistunut saa arvokasta työkokemusta, työtön pääsee takaisin työelämään. En ymmärrä muutoksia. Sijaisten saanti ja koko prosessi vaikeutuu. Kymmenen vuotta työhistoriaa on pitkä aika. Jaksamiseen pitää reagoida ennen kuin on ihan loppu.
Tarja Kärkkäinen, JHL
– Lieksassa kuntatyöntekijät käyttävät vuorotteluvapaata mm. hoito-, keittiö- ja puhdistuspalvelujen puolella. Se on keino irtaantua työrutiineista. Vapaalle jäävät usein noin 50-vuotiaat työntekijät. Heillä on siihen taloudellinen mahdollisuus.
– Eri-ikäisiä sijaisia on helppo löytää, mutta uudistukseen jälkeen se voi vaikeutua. Työhistoriaehdon pidentyminen arveluttaa. Moni aloittaa työelämässä vasta 30-vuotiaana. Työssäjaksamiseen on löydettävä muut keinot, kun siirtyminen vuorotteluvapaalta suoraan eläkkeelle.
Seija Jaatinen, PAM
– Pohjois-Karjalan osuuskaupassa vuorotteluvapaata käyttävät 30–55-vuotiaat myyjät ja esimiehet. Sijaisina suosimme nuoria. Kun oppii työt, voi jatkaa kesätöihin. Osa jää vakituisiksi.
– Muutokset eivät vaikeuta sijaisten saamista. Vuorottelijoilla on usein pitkä työhistoria takana. Meidän alalla töitä jaksetaan tehdä 16 vuotta putkeen. Elämäntilanne toki vaikuttaa. Työhistorian pidennys on haaste, jos vapaan haluaisi pitää lasten ollessa pieniä.
Pekka Pörsti, Metallityöväenliitto
– Vaasan ABB:llä tiedossani olevat vuorottelijat ovat yhden käden sormilla laskettavissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Työntekijät eivät ole kiinnostuneita tai sisäistäneet mahdollisuutta. Johdon puolelta asia kyllä järjestetään tarvittaessa.
– Ehkä taustalla on pelko työpaikasta, kun on ollut yt-neuvotteluja. Meillä on paljon yli 20 vuotta työelämässä olleita. Pidempi vapaa olisi hyvä vaihtoehto ladata akkuja fyysisesti ja henkisesti. Muutokset eivät vaikuta, kun käyttö on näin vähäistä.
Anna Partanen