Vuokratyö ei automaattisesti määräaikaista
Korkein oikeus ratkaisi tammikuussa työntekijän hyväksi vuodesta 2009 eri oikeusasteissa käsitellyn riitajutun. Korkein oikeus katsoi, että vuokratyössä käytettävä ”käyttäjäyrityksen toimeksianto” ei ole riittävä syy solmia määräaikaista työsopimusta vuokratyöntekijän kanssa.
SAK:ssa päätöstä tulkitaan siten, että jatkossa työnantajana toimivan vuokrayrityksen on arvioitava määräaikaisuuden perusteet riippumatta siitä, minkälainen toimeksiantosopimus käyttäjäyrityksen kanssa on tehty. Työsopimusten on siis oltava pääsääntöisesti vakituisia vuokratyössäkin.
– Korkeimman oikeuden ratkaisu tuo huomattavan parannuksen vuokratyöntekijöiden asemaan ja työsuhdeturvaan, sanoo SAK:n työehtoasiantuntija Katarina Murto.
Korkeimman oikeuden päätöksestä iloitsee myös Palvelualojen ammattiliiton PAMin lakimies Arja Pohjola. Hän pitää päätöstä merkittävänä, sillä se vaikuttanee laajemmin siihen, miten työsopimuslain määräaikaisten työsuhteiden perusteita koskevaa kohtaa tulkitaan alemmissa oikeusasteissa.
Korkein oikeus kumosi aiemmat päätökset
Tammikuussa päätökseen tulleen tapauksen juuret juontavat vuoteen 2006, jolloin Koti-Ideassa työskennellyt henkilöstöpalveluyritys Argentin palkkaama myyjä sai kuulla, että hänelle ei enää ole tarjolla työtä sisustusliikkeessä. Argent ilmoitti työsopimuksen päättyvän samalla kun vuokraava yritys päätti toimeksiannon.
Työtekijä vei asian ammattiliittonsa PAMin kautta oikeuteen. Käräjä- ja hovioikeudet tulivat siihen tulokseen, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy työsopimuksen määräaikaisuudelle.
Koti-ideassa työskennellyt nainen oli allekirjoittanut määräaikaisen työsopimuksen Argentin kanssa, mutta siitä ei käynyt ilmi, että määräaikaisuus olisi perustunut erikseen määriteltyyn käyttäjäyrityksen työvoimantarpeesta johtuvaan syyhyn. Naisen oikeustajun mukaan työsopimus oli todellisuudessa toistaiseksi voimassa oleva. Perusteena oli muun muassa se, että Argentin asiakasyritykset tarvitsivat jatkuvasti työvoimaa. Myös Koti-Idea etsi välittömästi työsopimuksen päättymisen jälkeen uusia myyjiä.
Arja Pohjolan mukaan PAMilla on vireillä muutamia muitakin samantyyppisiä oikeustapauksia. Myös usealla muulla SAK:laisella ammattiliitolla on vireillä oikeustapauksia liittyen määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin.
Tilauksen kesto ei riittävä peruste
Korkein oikeus katsoi päätöksessään, että tilauksen kesto ei sellaisenaan ole riittävä määräaikaisuuden peruste. Tämän mukaisesti työsuhde on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Lain mukaan perusteltu syy on esimerkiksi sijaisuus, tuotantohuippujen tasaaminen tai tietty lyhytkestoinen työ, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti.
Arja Pohjola odottaa mielenkiinnolla, miten korkeimman oikeuden linjaus vaikuttaa vireillä oleviin muihin samantapaisiin oikeusjuttuihin.
– Tässä on nyt tapahtunut muutos siinä, miten työsopimuslakia tulkitaan.
Pohjolasta on myös kiinnostavaa nähdä muuttavatko henkilöstövuokrausyritykset käytäntöjään vai jatkavatko ne entiseen malliin piittaamatta korkeimman oikeuden linjauksesta.
– Henkilöstövuokrausyrityksille korkeimman oikeuden päätös oli varmasti yllätys.
Vuokratyöntekijöiden työsopimukset ovat yleensä määräaikaisia. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen voi päättää ainoastaan työsopimuslain edellyttämin perustein irtisanomisaikaa noudattaen.
Työryhmä miettii lakimuutoksia
Vuokratyöhön liittyviä ongelmia käsitellään parhaillaan raamisopimukseen liittyvässä työvoiman käyttöä koskevassa työryhmässä. Kolmikantainen työryhmä laatii selvityksen siitä, toteutuuko vuokratyössä käytännössä samat perusteet määräaikaisuuden suhteen kuin muussa työssä.
– Työsopimuslain mukaan pääsääntö on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, eikä laissa sanota mitään erikseen vuokratyöstä, Katarina Murto painottaa.
SAK edellyttää, että työryhmä saa aikaan vuokratyöntekijöiden ja muiden pätkätyöntekijöiden asemaa parantavia esityksiä. Se, tuleeko työryhmä ehdottamaan lakimuutoksia, on vielä auki. Työryhmän määräaika on maaliskuun lopussa.
Pirjo Pajunen
