Vuodenvaihteen muutoksia: Hallitus leikkaa työttömyysturvaa, työuraeläkkeiden maksu alkaa ja ammatillinen koulutus uudistuu

Hallitus leikkaa työttömien turvaa

Aktiivimalli alentaa turvaa lähes viidellä prosentilla

Hallitus leikkaa työttömyysturvaa 1.1.2018 voimaan tulevalla niin sanotulla aktiivimallilla. Työttömyyskorvaus alenee 4,65 prosentilla 65 työttömyyspäivän ajaksi, jos työtön ei ole edeltävän 65 työttömyysetuuspäivän aikana ollut työssä vähintään 18:aa tuntia tai osallistunut työllistämistä edistäviin palveluihin vähintään viiden päivän ajan.

Vähennys tehdään kaikkiin työttömyysetuuksiin: ansiopäivärahaan, peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Etuus voi alentua ensimmäisen kerran huhtikuussa 2018.

Työttömyysturvan leikkauksen voi välttää palkkatyöllä ja yritystoiminnalla sekä työvoimakoulutuksella, omaehtoisella opiskelulla, työkokeilulla tai muulla vastaavalla palvelulla. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun ehdot täyttyvät 65 maksupäivää käsittävän tarkastelujakson aikana.

Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella korvausta saavat työttömät sekä omais- ja perhehoitajat eivät ole aktiivimallin piirissä. Jos henkilö on laittanut työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireille tai hänet on lomautettu lyhyeksi aikaa, aktiivisuutta ei edellytetä eikä työttömyysetuutta leikata.

SAK ei hyväksy aktiivimallia eikä ole osallistunut sen valmisteluun.

Lue lisää hallituksen työttömyysturvan leikkauksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta.

Kansalaisaloitteen aktiivimallin kumoamiseksi voi allekirjoittaa tämän linkin kautta.

Työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee

Työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2018 tai sen jälkeen.

Liikkuvuusavustusta myös alle 18 viikkotunnin osa-aikatyöhön

Kaukana kotoa sijaitsevan työn vastaanottamista helpottavaa liikkuvuusavustusta voi vuodenvaihteen jälkeen saada myös osa-aikatyöhön, jota tehdään alle 18 tuntia viikossa. Hakija saa avustusta vain tosiasiallisilta eli tehdyiltä työpäiviltä.

Liikkuvuusavustusta voi jatkossa saada myös koulutuksen ajalta, jos työn vastaanottaminen sitä edellyttää.

Vuoden alusta lukien liikkuvuusavustuksen voi saada korotettuna, jos työntekijällä on alaikäisiä lapsia tai hänen työ- tai koulutusmatkansa on yli 200 kilometriä.

Tähän asti liikkuvuusavustusta on pitänyt hakea ennen työsuhteen alkamista. Jatkossa avustusta voi hakea myös takautuvasti kolmen kuukauden ajan.

Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa, jos päivittäinen työmatka kestää kokoaikatyössä yli kolme ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia.

Lue lisää liikkuvuusavustuksen laajennuksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta.

Liikkuvuusavustuksen hakemisesta löytyy tietoa Kelan sivuilta.

Yritystoiminta ei estä työttömyysturvan saamista alkukuukausina

Työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei vuoden 2018 alusta lukien arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Yritystoiminta ei siten jatkossa estä työttömyysetuuden saamista ensimmäisien kuukausien aikana.

Yritystoiminnasta mahdollisesti saatavat tulot sovitellaan yhteen työttömyysetuuden kanssa.

Lue lisää työttömän yritystoimintaa koskevista muutoksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta aloittaa

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ensi vuoden alussa. Muutoksenhakulautakunnan uusi nimi on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta.

Lue lisää yhdistymisestä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksut 2018

Suluissa vastaava maksu vuonna 2017.

Työeläkevakuutusmaksu

Työntekijän osuus TyEL-maksusta

• 17–52-vuotiaat työntekijät: 6,35 % (6,15 %)
• 53–62-vuotiaat työntekijät: 7,85 % (7,65 %)
• 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 6,35 % (6,15 %)

Sopimustyönantajan TyEL-maksu (sisältää työntekijän maksuosuuden): 25,30 % (25,10 %)

Sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 0,86 % (1,08 %)

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut

• Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 0,00 % (0,00 %)
• Palkansaajan päivärahamaksu, jos palkka- ja työtulo vähintään 14 020 euroa/vuosi: 1,53 % (1,58 %)
• Eläkeläisen sairausvakuutusmaksu: 1,53 % (1,45 %)

Työttömyysvakuutusmaksu

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu: 1,90 % (1,60 %)

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 083 500 euroa/vuosi: 0,65 % (0,80 %)

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 083 500 euroa ylittävästä palkkasummasta: 2,60 % (3,30 %)

Työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu osaomistajasta: 0,65 % (0,80 %)

Osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu: 0,92 % (0,70 %)

Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut

Tapaturmavakuutusmaksu määräytyy edelleen palkan ja työn riskin mukaan. Lisätietoa saat omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.

Työntekijän ryhmähenkivakuutus peritään tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa saat omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.

Työterveyshuollon kustannusten korvaukset

Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon kustannuksia vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Tilikaudelta 2017 maksettavan työntekijäkohtaisen korvauksen enimmäismäärä nousee noin 0,3 prosenttia. Lisätietoja Kelan sivuilta.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ennallaan

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 euroa päivässä. Niiden suuruus ei muutu vuodesta 2017.

Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 0,91 eurolla päivässä. Uusi vähimmäismäärä on 24,64 euroa arkipäivältä.

Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on ensi vuonna 31,02 euroa arkipäivältä (30,41 euroa/päivä vuonna 2017).

Vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan vähimmäismäärä kasvaa 24,64 euroon päivältä (23,73 euroa/päivä vuonna 2017).

Takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä kasvaa nykyisestä 760,26 eurosta 775,27 euroon. Kansaneläke on vuonna 2018 sama kuin vuonna 2017.

Lue lisää Kelan etuuksien muutoksista Kelan sivuilta.

Työuraeläkkeiden maksu alkaa

Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen eläkeuudistuksen yhteydessä sovittiin, että fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä. Ensimmäiset työuraeläkkeet alkavat vuonna 2018.

Työuraeläkkeen ikäraja on 63 vuotta. Hakijalla on oltava vähintään 38 vuoden työura. Työuraeläkettä on haettava viimeistään vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä.

Lue lisää työuraeläkkeestä Eläketurvakeskuksen sivuilta.

Palkkakerroin, työeläkeindeksi ja elinaikakerroin 2018

Suluissa vastaava luku vuonna 2017.

Palkkakerroin: 1,391 (1,389)

Palkkakerrointa käytetään muun muassa tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Työeläkeindeksi: 2548 (2534)

Työeläkeindeksillä muun muassa tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.

Elinaikakerroin: 0,96102 (0,96344)

Elinaikakerroin pienentää vuonna 1956 syntyneiden vuonna 2018 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin neljä prosenttia. Se pienentää myös vuonna 2018 myönnettäviä työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Elinaikertoimen perusteella laskettu tavoite-eläkeikä vuonna 1956 syntyneille on 64 vuotta 5 kuukautta.

Kausityöntekijät Suomen sosiaaliturvan piiriin

Vuoden 2018 alusta EU-alueen ulkopuolelta tulevilla kausityöntekijöillä ja yrityksen sisäisen siirron saaneilla työntekijöillä (ns. ICT-työntekijöillä) on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, jos heidän työskentelynsä kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Kausityöllä tarkoitetaan tiettyinä vuodenaikoina maatalouden ja matkailun alalla tehtävää työtä.

Suomessa sairausvakuutettu tai työeläke- ja tapaturmavakuutettu kausityöntekijä ja sisäisen siirron saanut työntekijä rinnastetaan kunnan asukkaaseen, vaikka hänellä ei olisi Suomessa kotikuntaa. Työntekijä maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kunnassa asuvat. Hoito-oikeutta työntekijän on haettava erikseen Kelasta.

Lue lisää kausityöntekijädirektiivistä sisäministeriön sivuilta.

Ammatillinen koulutus uudistuu

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Lait ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistyvät yhdeksi laiksi. Samalla muuttuvat lain piirissä olevat erillisasetukset.

Myös ammatillinen tutkintorakenne muuttuu.

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen muotoja ovat uudistuksen jälkeen työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus sekä ilman työsuhdetta toteutettava koulutussopimus.

Osana ammatillisen koulutuksen reformia tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen ja muuntokoulutuksen vastuu siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Lisätietoja ammatillisen koulutuksen reformista opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Helpotuksia tulo- ja kunnallisveroihin

Ansiotulojen verotus kevenee

Ansiotulojen verotukseen tehdään vuonna 2018 inflaatiotarkistus. Lisäksi ansiotulojen verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan ja prosentteja alennetaan. Samalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan.

Veronkevennys kompensoi palkansaajan työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun korotuksia, joista sovittiin kilpailukykysopimuksessa. Kun otetaan huomioon valtiovarainministeriön ennustama kahden prosentin ansioiden nousu, palkansaajan verotus pysyy ensi vuonna lähes ennallaan.

Väliaikaiseksi vuosille 2015–2017 säädetty lapsivähennys poistuu ensi vuoden verotuksesta.

Asuntolainan korkovähennysoikeus alenee edelleen: vuonna 2018 35 prosenttia koroista on vähennyskelpoista.

Yleisradioveroa muutetaan ensi vuonna niin, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti alenee

Kuntien koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,86. Se laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Lasku johtuu pitkälti Helsingin päättämästä puolen prosenttiyksikön veronalennuksesta.

Lue lisää kunnallisveron muutoksista Kuntaliiton sivuilta.

Osa verovapaista matkakustannusten korvauksista nousee

Vuonna 2018 verovapaa kilometrikorvaus nousee 41:stä 42 senttiin. Kokopäiväraha nousee 41:stä 42 euroon ja osapäiväraha pysyy 19 eurossa.

Lue lisää korvauksista Verohallinnon sivuilta.

Asuntoedun sekä ravintoedun verotusarvoja korotetaan ensi vuonna.

Lue lisää luontoisetujen verotuksesta Verohallinnon sivuilta.

Tilapäisen työmatkan aikaraja pitenee

Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisen työmatkan yleistä aikarajaa pidennetään ensi vuonna kolmeen vuoteen. Työskentelyn tilapäisyyden aikaraja on siten jatkossa kaikissa tilanteissa kolme vuotta.

Muutos koskee ainoastaan tilapäisen työskentelyn määräajan pituutta. Se ei muuta määräajan laskentatapaa, työmatkan määritelmää, erityisen työntekemispaikan käsitettä eikä muitakaan verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisperusteita. Lakia sovelletaan myös työskentelyyn, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.

Työnantajan kustantama koulutus verovapaaksi

Tuloverolakiin tulee vuoden 2018 alussa säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan etua palveleva työntekijän koulutus on uuden säännöksen mukaan työntekijälle verovapaata hyvin laajasti. Verovapaus koskee muun muassa työnantajan edun mukaisia tutkintoon johtavien koulutusten kustannuksia.

Tupakka- ja alkoholiverot nousevat

Tupakkaveroa korotetaan vuoden 2018 aikana sekä tammi- että heinäkuussa. Myös alkoholivero sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineverot nousevat.

Autoveroa koskeva asteittainen alennus jatkuu myös ensi vuonna.

Lue lisää verojen ja verovapaiden korvausten muutoksista valtiovarainministeriön sivuilta.

Uutista on muokattu 28.12. kello 11.30: Lisätty linkki kansalaisaloitteeseen aktiivimallin kumoamiseksi.