Vuodenvaihteen muutoksia 2025: Työlainsäädäntöön lukuisia heikennyksiä, sosiaaliturvan leikkaukset jatkuvat

Kokosimme yhteen listaan vuoden 2025 alussa ja kuluessa voimaan tulevia muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden työehtoihin, koulutukseen, työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan, työttömien palveluihin sekä verotukseen.

Osa listatuista muutoksista on vielä eduskunnan käsiteltävänä.

Työttömyysturva

Työttömyysturvaa leikattiin rankasti vuoden 2024 aikana. Orpon-Purran hallituksen jo toimeenpanemia työttömyysturvan leikkauksia ovat muun muassa ansiopäivärahan saamiseen tarvittavan työssäoloajan pidennys, työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen, sovitellun työttömyysturvan 300 euron suojaosan poistaminen, ansiopäivärahan leikkaaminen kahden ja kahdeksan kuukauden jälkeen sekä työttömyysturvan omavastuuajan pidentäminen. Osalla nämä muutokset leikkaavat työttömyysturvaa vasta vuoden 2025 puolella.

Hallitus leikkaa työttömyysturvaa myös vuonna 2025.

Työttömyysturvan korotusosat poistuvat

Ansio- ja peruspäivärahaa sekä työmarkkinatukea on voinut saada korotettuna työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta. Tällaisia palveluita ovat mm. työkokeilu, työvoimakoulutus, omaehtoiset opinnot, kuntouttava työtoiminta sekä maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu. Korotus poistetaan 1.1.2025.

Jos työllistymistä edistävä palvelu alkaa viimeistään 31.12.2024, korotusosaa voi saada palvelun loppuun saakka, aiemman mukaisesti enintään 200 päivältä. Jos palvelu järjestetään useina erillisinä ajanjaksoina, korotusosaa ei enää saa niiden palvelujaksojen ajalta, jotka alkavat 1.1.2025 tai sen jälkeen.

Lue lisää

SAK:n lausunnosta
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön uutisesta

Liikkuvuusavustuksen korotusosa poistuu

Liikkuvuusavustusta voi saada, jos ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustusta on voinut saada korotettuna, jos uusi työpaikka on sijainnut yli 200 kilometrin päässä. Tämä liikkuvuusavustuksen korotusosa poistetaan vuoden 2025 alussa.

Liikkuvuusavustusta voi vielä saada korotettuna, jos työ tai siihen liittyvä koulutus alkaa viimeistään 31.12.2024.

Lue lisää Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön uutisesta

Vanhempiensa luona asuvan osittainen työmarkkinatuki pienenee

Työttömille maksettavan osittaisen työmarkkinatuen määrä pienenee vuoden 2025 alussa 50 prosentista 35 prosenttiin siitä työmarkkinatuesta, jota vanhempiensa taloudessa asuvalle muutoin maksettaisiin. Käytännössä tuen määrä alenee 400 eurosta 280 euroon.

Työmarkkinatuen heikennys lisää perheiden pienituloisuutta ja kasvattaa useiden perheiden saamaa asumis- ja toimeentulotukea.

Lue lisää Kelan tiedotteesta

Ansiopäivärahan porrastuksen vaikutukset alkavat näkyä kunnolla

Syyskuussa 2024 voimaan tullut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus alkaa näkyä toden teolla työnhakijoiden toimeentulossa vuonna 2025. Ansiopäivärahaa leikataan kahteen otteeseen: 20 prosentilla jo noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ja vielä viidellä prosentilla kahdeksan kuukauden jälkeen. Esimerkiksi 2000 euron kuukausituloilla 1306 euron ansiopäiväraha laskee ensin 1045 euroon kuukaudessa ja lopulta 980 euroon. Työttömyyden pitkittyessä leikkaus on siis 326 euroa kuukaudessa.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Paperityöväen Työttömyyskassa sulautuu A-kassaan

Paperityöväen Työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan vuoden 2025 alussa. Avoin työttömyyskassa eli A-kassa on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Tällä hetkellä A-kassaan kuuluu jo yli 240 000 jäsentä ja sulautumisen myötä jäsenmäärä kasvaa noin 12 500 jäsenellä.

Sulautuminen ei edellytä jäseniltä mitään toimenpiteitä.

Lue lisää Paperityöväen Työttömyyskassan uutisesta

Työttömien palvelut

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntien vastuulle

Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa valtiolta kuntien vastuulle. Samalla valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan.

TE-toimiston asiakkaana olevien työnhakijoiden asiakkuus siirtyy 1.1.2025 automaattisesti kunnan työvoimaviranomaiselle eikä vaadi työnhakijoilta toimia. Työnhakijoita palvellaan sen jälkeen kuntien asiointipisteissä. Verkkopalvelu Työmarkkinatori.fi säilyy ja sen kautta ilmoittaudutaan jatkossakin työnhakijaksi ja hoidetaan työnhakuun liittyvää asiointia.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön artikkelista

Ulkomaalainen työntekijä poistetaan Suomesta kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen

Ks. kohta Maahanmuutto.

Muu sosiaaliturva

Orpon-Purran hallitus on vuonna 2024 toteuttanut useita leikkauksia työttömyysturvan lisäksi muuhunkin sosiaaliturvaan. Aikuiskoulutustuki on lakkautettu, asumistukea on leikattu ja siihen liittyvä työssäkäyvän suojaosa poistettu. Hallitus on leikannut myös toimeentulotukea ja vaikeuttanut sen saamista. Lisäksi vuorotteluvapaajärjestelmä on lakkautettu.

Hallitus jatkaa sosiaaliturvan leikkaamista vuonna 2025.

Yleisen asumistuen maksaminen omistusasuntoihin päättyy

Vuoden 2025 alusta alkaen yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasuntoon. Myöskään asumisoikeusasunnon asuntolainan korkoja ei enää oteta huomioon. Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

Muutos ei koske asumisoikeusasuntoja eikä osaomistusasuntoja. Asumisoikeusasunnon asumismenoiksi ei kuitenkaan jatkossa enää hyväksytä asuntolainan korkoja.

Lue lisää Kelan uutisesta

Opiskelijat siirretään asumistuelta opintotuen asumislisälle

Ks. kohta Koulutus.

Eläkkeensaajien asumistukeen kiristyksiä

Vuoden 2025 alusta lukien tulot ja omaisuus pienentävät eläkkeensaajan asumistukea aikaisempaa enemmän. Lisäksi hallituksen jo aiemmin päättämä indeksijäädytys jatkuu eli eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin sekä asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025.

Lue lisää Kelan uutisesta

Kansaneläkettä ei makseta enää ulkomaille

Kelan maksamia kansaneläkkeitä maksetaan 1.1.2025 alkaen vain Suomessa pysyvästi asuville henkilöille. Jos kansaneläkkeen saaja asuu lain voimaantullessa toisessa EU-maassa tai muussa EU:n sosiaaliturva-asetusta soveltavassa maassa, kansaneläkkeen maksu keskeytetään 1.2.2025 alkaen.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta

Sairauspäivärahaa leikataan

Orpon-Purran hallitus leikkaa sairauspäivärahaa. Leikkaus iskee jo noin 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseviin.

Vuoden 2025 alusta lähtien 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan vuositulon ylärajaa alennetaan aikaisemmasta 35 769 eurosta 27 633 euroon. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa karttuu aikaisemman 20 prosentin sijasta 15 prosenttia. Sairauspäivärahan lisäksi leikkaus koskee kuntoutusrahaa ja elinluovutusten yhteydessä maksettavaa luovutuspäivärahaa.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Sairastamisen kustannukset nousevat

Hallitus korottaa vuoden 2025 alussa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja ja lääkekorvauksen omavastuuta. Perusterveydenhuollon maksuja, kuten terveyskeskusmaksuja, korotetaan 22,5 prosenttia ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosenttia. Kyse on enimmäismaksuista: hyvinvointialueet voivat päättää myös alhaisemmista maksuista.

Esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä käynnin enimmäismaksu nousee aikaisemmasta 23 eurosta 28,20 euroon. Sairaalan enimmäispoliklinikkamaksu nousee 46 eurosta 66,70 euroon.

Lisäksi hallitus korottaa vuonna 2025 lääkekorvausten alkuomavastuun 50 eurosta 70 euroon. Kela korvaa lääkekuluja vasta sen jälkeen, kun omavastuu täyttyy. Lääkekatto eli vuosiomavastuu nousee hieman 633,17 euroon. Lääkekaton saavuttamisen jälkeen potilas on oikeutettu lisäkorvaukseen lääkkeistä.

Lue lisää Kelan uutisista:

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen korotus
Lääkeomavastuun korotus

Hoitotakuun määräaika pitenee

Orpon-Purran hallitus on vuoden 2025 alussa pidentämässä kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikaa kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Suun terveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pääsyn määräaika pitenee kuuteen kuukauteen.

Palvelujen viivästyessä sairaudet, jotka olisi ollut ehkäistävissä, ehtivät muuttua vakavammiksi. Se lisää kustannuksia sekä työnantajalle että yhteiskunnalle, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Kuntoutusrahaetuuksien alaikäraja nousee

Kansaneläkkeen, takuueläkkeen, sairauspäivärahan sekä Kelan kuntoutusrahaetuuksien alaikäraja nousee 16 vuodesta 18 vuoteen vuoden 2025 alussa.

Erityisesti pienituloisissa perheissä alle 18-vuotiaalle maksettu kuntoutusraha on aikaisemmin ollut merkittävä etu.

Lue lisää Kelan uutisesta

Nuorten ammatillisen kuntoutuksen ehtoja kiristetään

Vuoden 2025 alusta lähtien nuoret eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja kuntoutusrahaan nuoren ammatillisen kuntoutuksen valmennuksellisiin palveluihin eli Nuotti-valmennuksiin osallistumisen ajalta. Ne nuoret, joilla on oikeus opintotukeen, työttömyysturvaan tai työmarkkinatukeen, voivat saada jatkossa Nuotti-valmennuksen ajalta kyseistä etuutta, jos ehdot täyttyvät. Kuntoutusrahan maksamisen lopettaminen kohdistuu siten erityisesti niihin nuoriin, jotka eivät ole kiinnittyneet työelämään tai jotka eivät opiskele.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta maksettava kuntoutusraha myönnetään jatkossa tarveharkinnan perusteella ja sen kesto rajataan lähtökohtaisesti enintään kolmeen kuukauteen kalenterivuotta kohden. Lisäksi tulot sovitetaan osittain yhteen nuoren kuntoutusrahan kanssa.

Opintotukea ei jatkossa myönnetä, jos henkilö saa samalta ajalta Kelan kuntoutusrahaa. Lisäksi oppisopimuksella opiskeleva ei voi saada kuntoutusrahaa.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta

Omaishoidon tuen ja perhehoidon hoitopalkkiot nousevat

Omaishoidon tuen ja perhehoidon hoitopalkkiot nousevat vuoden 2025 alussa noin 2,2 prosenttia. Omaishoidon tuen vähimmäispalkkio nousee 472,15 euroon kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava palkkio 944,31 euroon.

Perhehoidon vähimmäispalkkio nousee 944,34 euroon kuukaudessa. Myös perhehoitajille maksettavat kulukorvaukset ja käynnistämiskorvaukset nousevat 1.1.2025 alkaen.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta

Kotoutumiskorvauksia leikataan

Ks. kohta Maahanmuutto.

Suurin osa Kelan maksamista etuuksista on jäädytetty vuoteen 2027 saakka

Kelan maksamiin etuuksiin ei pääosin tehdä korotuksia vuosina 2024–2027. Kansaneläkeindeksin jäädytys koskee seuraavia etuuksia:

• työmarkkinatuki, peruspäiväraha, korotusosa ja lapsikorotus
• ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosa, lapsikorotus, korotusosa, liikkumisavustus ja vuorottelukorvaus
• aikuiskoulutustuen perusosa
• starttiraha
• sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan vähimmäismäärä
• vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärä
• lasten kotihoidontuki
• yksityisen hoidon tuki ja hoitolisä
• osittainen hoitoraha ja joustava hoitoraha
• opintoraha, huoltajakorotus ja oppimateriaalilisä
• ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha
• nuoren kuntoutusraha
• kansainvälisen suojelun ja ihmiskaupan uhrien vastaanottoraha ja käyttöraha
• osa yleisestä asumistuesta
• osa eläkkeensaajien asumistuesta

Indeksijäädytys ei koske esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä, vammaisetuuksia, toimeentulotuen perusosaa tai elatustukea.

Käytännössä etuuksien jäädyttäminen viideksi vuodeksi on leikkaus kaikkein köyhimmiltä. Kun etuus pysyy entisen suuruisena ja hinnat nousevat, etuutta saavan henkilön toimeentulo heikkenee.

Lue lisää Kelan uutisesta

Sosiaalivakuutusmaksut 2025

Suluissa vastaava maksu vuonna 2024.

Työeläkemaksu

Työntekijän osuus TyEL-maksusta:

• 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %)
• 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %)
• 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %)

Työnantajan keskimääräinen osuus TyEL-maksusta:

• 17,38 % (17,34 %) (koronavuonna 2020 alennettiin työnantajan maksua ja alennuksen kolmas takaisinmaksuerä on mukana luvussa)

Yrittäjien eläkemaksu:

• Alle 53-vuotiaat yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)
• 53–62-vuotiaat yrittäjät: 25,60 % (25,60 %)
• 63 vuotta täyttäneet yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)

Lue lisää ETK:n uutisesta

Sairausvakuutusmaksu

• Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 1,06 % (0,51 %)
• Palkansaajan päivärahamaksu, jos palkka- ja yrittäjätulo vähintään 16 862 euroa/vuosi: 0,84 % (1,01 %)
• Eläkeläisen sairaanhoitomaksu: 1,45 % (1,48 %)
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,87 % (1,16 %)

Lue lisää valtioneuvoston uutisesta

Työttömyysvakuutusmaksu

• Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu: 0,59 % (0,79 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 455 000 euroa/vuosi: 0,20 % (0,27 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 455 000 euroa ylittävästä palkkasummasta: 0,80 % (1,09 %)
• Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu: 0,61 % (0,82 %)
• Työnantajan osaomistajamaksu: 0,20 % (0,27 %)
• Työntekijän osaomistajamaksu: 0,30 % (0,43 %)

Lue lisää Työllisyysrahaston uutisesta

Sosiaaliturvaetuuksien indeksit ja elinaikakerroin 2025

• Työeläkeindeksi: 3077 (3037)
• Palkkakerroin: 1,673 (1,637)
• Kansaneläkeindeksin pisteluku: 1930 (1911)
• Elinaikakerroin: 0,94759 (0,94692)

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta

Valmistelussa olevat sosiaaliturvan muutokset

Työeläkejärjestelmän uudistus

Työmarkkinajärjestöjen on määrä antaa esitys työeläkejärjestelmän uudistamisesta tammikuun 2025 loppuun mennessä. Työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa neuvotellaan uudistuksen päälinjoista. Maan hallitus puolestaan vastaa kolmikantaisesta lainvalmistelusta, jossa ratkotaan monia yksityiskohtia. Lopulta eduskunta säätää eläkejärjestelmää koskevat lait.

Lue lisää SAK:n eläkeuudistussivulta

Toimeentulotuen kokonaisuudistus

Hallitus valmistelee toimeentulotuen vuosittaisiin menoihin 70 miljoonan euron suuruista leikkausta. Orpon-Purran hallitusohjelman tavoitteena on puolittaa tuensaajien määrä. Hallitus leikkasi toimeentulotukea myös vuonna 2024.

Muutos on valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. SAK ei osallistu työryhmätyöhön.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta

Työlainsäädäntö

Orpon-Purran hallitus rapautti vuonna 2024 työntekijöiden lakko-oikeutta rajoittamalla oikeutta poliittisiin lakkoihin ja tukilakkoihin, asettamalla lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi, sekä korottamalla roimasti lakkosakkoja.

Hallitus jatkaa työlainsäädännön heikentämistä vuonna 2025. Heikennykset kohdistuvat erityisesti työntekijöiden työehtoihin.

Paikallinen sopiminen laajenee ja luottamusmiehen asema heikkenee

Myös ne yritykset, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä, voivat vuoden 2025 alusta lukien hyödyntää työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä eikä työehtosopimuksessa ole sovittu vaihtoehtoisesta paikallisen sopimisen menettelytavasta, työnantaja voi tehdä paikallisen sopimuksen luottamusvaltuutetun kanssa.

Luottamusmies on sopimiseen ja työehtojen tulkintaan perehtynyt työntekijöiden edustaja, jolla on ammattiliiton tuki. Luottamusvaltuutetulla ei ole vastaavaa tukea.

Sellaisista työsuhteen lakisääteisistä ehdoista, joista on aikaisemmin voinut poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella, voi jatkossa sopia toisin myös yrityskohtaisella työehtosopimuksella. Sopimuksen osapuolena voi olla myös ammattiosasto.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Lakisääteinen vientimalli rajoittaa sopimusvapautta

Mahdollisesti vuoden 2025 alussa voimaan tulevan lain mukaan valtakunnansovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.

Tällä epämääräisellä säännöksellä hallitus pyrkii toteuttamaan hallitusohjelmansa kirjauksen, jonka mukaan valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta ei voisi jatkossa tehdä sovintoesitystä, joka olisi korkeampi kuin niin sanottu yleinen linja.

Hallitusohjelman kirjaus on Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen. Tästä syystä hallitus pyrkii tavoitteeseensa epämääräisellä lakitekstillä ja lainsäädännön perustelujen kautta säätämisellä. Jopa eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että esityksessä on viitteitä siitä, että perustelut koskisivat erilaista sääntelyä kuin mitä esityksessä on ehdotettu.

Orpon-Purran hallitus puuttuu lailla työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen sekä valtakunnansovittelijan riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Suomea sitovien EU- ja ILO-säädösten mukaan valtiovallan tulisi edistää työehtosopimustoimintaa ja järjestäytymisvapautta sekä huolehtia sovittelutoimen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.

SAK:laisilla aloilla on useita naisvaltaisia ja matalapalkkaisia ammattialoja, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, joiden palkka- ja ostovoimakehitys on ollut vaatimatonta. Hallitus heikentää vientimallillaan työssäkäyvien asemaa ja mahdollisuuksia nousta palkkakuopasta.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Leipomotyölaki kumotaan

Orpon-Purran kumoaa leipomotyölain ”vanhentuneena”. Laissa säädetään nykyisin, että kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle maksettava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka. Käytännössä lain kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun.

Tämänhetkisen tiedon mukaan leipomotyölain kumoaminen tulee voimaan 1.3.2025.

Lue lisää SAK:n blogista

Yhteistoimintalain soveltamisalaa kavennetaan ja neuvotteluaikoja lyhennetään

Yhteistoimintalain uudistuksessa lain soveltamisraja nousee vähintään 20:stä vähintään 50 työntekijän työpaikkoihin. Tämä pudottaa merkittävän määrän yrityksiä lain ulkopuolelle. Lisäksi työnantajan irtisanoessa tai lomauttaessa henkilöstöä tuotannollisista tai taloudellisista syistä nykyiset 6 viikon tai 14 päivän vähimmäisneuvotteluajat lyhenevät 3 viikkoon tai 7 päivään.

Nykyisessä yhteistoimintalaissa on säännöksiä jatkuvasta vuoropuhelusta, jonka tavoitteena on kehittää yritystä ja työyhteisöä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä. Nyt Orpon-Purran hallitus on heikentämässä tätäkin ja esittää kevennettyä vuoropuhelun mallia 20–49 työntekijää työllistäville yrityksille.

Hallitus antoi esityksen yt-laista eduskunnalle marraskuussa 2024. Laki on tarkoitus saada voimaan 1.7.2025 alkaen.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Valmistelussa olevat työlainsäädännön muutokset

Suojelutyö määritetään lailla

Hallituksen lakiesityksen luonnos laajentaisi työtaistelun aikaisen suojelutyön perinteistä määritelmää merkittävästi. Työtaistelun aikaisesta suojelutyöstä ei nykyisin ole voimassa olevaa lainsäädäntöä. Hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojelemiseksi välttämättömästä suojelutyöstä päättää työtaisteluun osallistuva työntekijäjärjestö tai siitä neuvotellaan työntekijä- ja työnantajajärjestön välillä.

SAK:n mielestä suojelutyön määritelmän merkittävä laajentaminen johtaisi tehokkaan työtaisteluoikeuden menettämiseen. Se on vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita.

Hallitus on alustavan arvion mukaan antamassa lakiesityksen eduskunnalle huhtikuussa 2025. SAK osallistui esitystä valmistelleen työryhmän työhön. Se jätti työryhmän muistioon eriävän mielipiteen yhdessä Akavan ja STTK:n kanssa.

Lue lisää SAK:n, Akavan ja STTK:n tiedotteesta

Työntekijän irtisanomista helpotetaan

Orpon-Purran hallitus on muuttamassa irtisanomisperusteita niin, että työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen voisi jatkossa päättää pelkän asiallinen syyn perusteella. Nykyisin irtisanomiseen vaaditaan asiallinen ja painava syy. Jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on siis käytännössä nykyistä helpompaa.

Muutos on valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä. SAK osallistuu työryhmätyöhön.

Lue lisää SAK:n blogista

Takaisinottovelvoite poistetaan alle 50 henkilön yrityksiltä

Hallitus on poistamassa takaisinottovelvollisuuden alle 50 henkilöä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Nykyisin velvoite koskee kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä. Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että alle 50 henkilöä työllistävän työnantajan ei tarvitsisi noudattaa velvoitetta siinäkään tapauksessa, että velvoitteesta olisi sovittu paremmin alan työehtosopimuksessa.

Muutos on valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä. SAK osallistuu työryhmätyöhön.

Lue lisää SAK:n Painava syy -sivuilta

Määräaikaisten sopimusten tekemistä helpotetaan

Orpon-Purran hallitus on helpottamassa määräaikaisten työsopimusten tekemistä. Jatkossa määräaikaiseen sopimukseen ei tarvittaisi erityistä perustetta, jos työsuhde kestää korkeintaan vuoden. Nykyisin määräaikainen työsopimus voidaan sen pituudesta riippumatta tehdä ainoastaan perustellusta syystä. Ainoastaan pitkäaikaistyöttömän eli vähintään vuoden työttömänä olleen henkilön saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Etenkin nuoret naiset tekevät paljon määräaikaista työtä. Heihin kohdistuu paljon myös raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Lakimuutoksesta aiheutuva määräaikaisuuksien lisääntyminen voi johtaa syrjinnän lisääntymiseen.

Muutos on valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä. SAK osallistuu työryhmätyöhön.

Lue lisää SAK:n Painava syy -sivuilta

Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään

Hallitus on lyhentämässä lomautuksesta ilmoittamisen vähimmäismääräaikaa 14:stä seitsemään päivään. Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että työnantajan ei tarvitsisi noudattaa pidempää määräaikaa siinäkään tapauksessa, että ilmoitusajasta olisi sovittu paremmin alan työehtosopimuksessa.

Muutos on valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä. SAK osallistuu työryhmätyöhön.

Lue lisää SAK:n Painava syy -sivuilta

Koulutus

Vuonna 2024 Orpon-Purran hallitus leikkasi vapaan sivistystyön rahoitusta ja lakkautti aikuiskoulutustuen.

Hallitus jatkaa koulutukseen kohdistuvia leikkauksia vuonna 2025.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan rajusti

Hallitus leikkaa vuonna 2025 ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Summa voi nousta tätäkin korkeammaksi, kun siihen lisätään norminpurun nimissä tehtävä kymmenen miljoonan euron leikkaus.

Leikkaukset kohdentuvat erityisesti jo aiemmin toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneille aikuisille järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Aikuiset suorittavat erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja niiden osia. Leikkaus koskee myös oppisopimuskoulutusta.

Hallitus on jo aiemmin lakkauttanut aikuiskoulutustuen ja heikentänyt myös muuta koulutukseen osallistumista tukevaa sosiaaliturvaa.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Koulutusvähennys poistuu

Hallitus poistaa vuoden 2025 alusta lähtien yksityisiltä työnantajilta oikeuden vähentää verotuksessa työntekijän korkeintaan kolmen päivän koulutuksesta aiheutuneita kuluja. Julkisilla työnantajilla verovähennysoikeus säilyy.

Koulutusvähennyksen tavoitteena on ollut edistää työntekijöiden koulutuksen ja osaamisen kehittämistä ja lisäämistä työpaikoilla.

Lue lisää SAK:n lausunnosta

Opiskelijat siirretään asumistuelta opintotuen asumislisälle

Vuonna 2017 valtaosa opiskelijoista siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Nyt Orpon-Purran hallitus on palauttamassa opiskelijat takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Hallitus laskee säästävänsä muutoksen myötä 57 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä.

Asumistukea saaviin opiskelijoihin on jo kohdistunut yleiseen asumistukeen tehdyt mittavat leikkaukset. Siirto asumislisän piiriin tulee leikkaamaan suuren osan asumisen tukea saavien opiskelijan toimeentulosta.

Lakimuutosten on määrä tulla voimaan 1.8.2025.

Lue lisää SAK:n lausunnosta

Maahanmuutto

Ulkomaalainen työntekijä poistetaan Suomesta kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen

Huhtikuun 2025 alusta lukien ulkomaalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, kun työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Asiantuntija- ja johtotehtävistä työttömäksi jääneillä ulkomaan kansalaisilla tämä suoja-aika on kuusi kuukautta. Työnantajan pitää jatkossa ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, kun maahan muuttaneen työntekijän työt loppuvat.

Suomeen muuttanut työntekijä voi työttömäksi jäätyään hakea työtä oman ammattialansa lisäksi työvoimapula-aloilta. Vuodesta 2025 lukien työvoimapula-alat määritellään valtioneuvoston asetuksella.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Työntekijän oleskelulupaan 1 600 euron tuloraja

Työntekijän oleskeluluvalle asetetaan 1 600 euron tuloraja. Tavoitteena on varmistaa, että työstä saa palkkaa, jolla tulee toimeen. Lisäksi tuloraja tukee kokoaikatyön lisäämistä Suomessa.

Aikaisemmin oleskeluluvan vaatimuksena on työehtosopimusten mukainen palkka tai toimeentuloedellytyksen alaraja eli noin 1 400 euroa. Jatkossakin palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen.

Esityksen ehdotetaan tulevan voimaan vuonna 2025.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön artikkelista

Kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle ei ole enää mahdollista

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estettiin syyskuussa 2024. Turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei toimi maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla.

Lue lisää valtioneuvoston uutisesta

Luonnonmarjojen kerääminen osaksi kausityölain soveltamisalaa

Hallitus on muuttamassa kausityölakia ja -asetusta siten, että pääväylä luonnonmarjanpoimintaan tulee jatkossa olemaan työsuhteinen kausityö. Tavoitteena on saada muutokset voimaan satokaudelle 2025.

Lue lisää valtioneuvoston uutisesta

Kotoutumislaki voimaan, kotoutumiskorvauksia leikataan

Hallitus leikkaa vuonna 2025 kunnille ja hyvinvointialueille maksettavia laskennallisia korvauksia maahan muuttaneiden kotoutumispalveluista aiheutuvista kustannuksista. Myös kotouttamisen toimeentulotuesta aiheutuneiden kustannusten korvausaikaa lyhennetään kolmesta vuodesta yhteen vuoteen. Kuntien ja hyvinvointialueiden resurssit siis pienenevät, vaikka vuoden alussa voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisessä.

Lue lisää SAK:n lausunnoista:

Kotouttamiskorvausten leikkaaminen
Kotouttamisen toimeentulotuen korvausajan lyhentäminen

Verotus

Korkeimpien ansiotulojen verotus kiristyy

Vuonna 2025 ansiotulorajojen indeksitarkistus jätetään tekemättä tuloveroasteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan, mikä käytännössä kiristää korkeimpien ansiotulojen verotusta suhteessa muihin tuloluokkiin.

Tuloveroista tehtävän perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 980 eurosta 4 115 euroon. Tulosta tehtävä ansiotulovähennys poistuu ja se korvataan korottamalla ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävää työtulovähennystä.

Työtulovähennystä korotetaan noin 100 miljoonalla eurolla. Korotus painottuu pieni- ja keskituloisiin ja siten keventää heidän verotustaan. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 2 140 eurosta 3 225 euroon. Kun palkkatulo on noin 125 200 euroa vuodessa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.

Työtulovähennyksessä otetaan vuonna 2025 käyttöön lapsikorotus, joka korottaa vähennyksen enimmäismäärää 50 eurolla jokaisesta huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena.

Lue lisää valtiovarainministeriön uutisesta

Eläkkeiden verotus kiristyy

Eläketulon verotusta kiristetään vuonna 2025 pienentämällä eläketulovähennystä niin, että vähennys poistuu nykyistä nopeammin tulojen kasvaessa. Kiristys koskee niitä eläkeläisiä, joiden eläketulot ovat 22 500–57 500 euroa vuodessa.

Lue lisää valtiovarainministeriön uutisesta

Tuloveroprosentti nousee kymmenissä kunnissa

Vuonna 2025 tulovero nousee 68 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 236 kunnassa. Tuloveroprosentin painotettu keskiarvo Manner-Suomessa on 7,54 prosenttia.

Kiinteistövero kiristyy yhteensä 31 kunnassa. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuonna 2025 ovat:

• Rakennukset: 1,15 %
• Maapohja 1,31 %
• Vakituinen asunto 0,51 %
• Muu kuin vakituinen asunto 1,24 %

Lue lisää Kuntaliiton artikkelista

Luontoisetuarvot 2025

Ravintoedun kustannusten ylärajaa korotetaan 13,70 euroon (13,50 euroa vuonna 2024). Alaraja on 8,60 euroa. Etua ei voi enää käyttää ruoan kuljetuskustannuksiin, joka oli mahdollista vielä vuonna 2024.

Ikäryhmässä A (vuosina 2023–2025 käyttöönotetut autot) vapaan autoedun arvo kuukaudessa on 1,5 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöedun arvo kuukaudessa on 1,5 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

Vapaassa autoedussa perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,08 euroa kilometriltä tai 120 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö ja 0,04 euroa kilometriltä tai 60 euroa kuukaudessa, jos ulkoisesta lähteestä ladattavan auton käyttövoima on sähkö ja moottoribensiini tai sähkö ja dieselöljy taikka auton käyttövoima on metaanista koostuva polttoaine.

Lue lisää Verohallinnon päätöksestä

Verovapaat päivärahat ja matkakustannusten korvaukset 2025

Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä on 53 euroa (51 euroa vuonna 2024), osapäivärahan 24 euroa (24 euroa) ja ateriakorvauksen 13,25 euroa (12,75 euroa).

Verovapaa kilometrikorvaus on 59 senttiä kilometriltä (57 senttiä/km vuonna 2024).

Lue lisää Verohallinnon uutisesta

Kotitalousvähennys pienenee

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee 2 250 eurosta 1 600 euroon. Vähennysprosentti laskee työkorvausten kohdalla 40 prosentista 35 prosenttiin ja palkkojen kohdalla 15 prosentista 13 prosenttiin. Vähennyksen omavastuu nousee 100 eurosta 150 euroon.

Kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön sekä fysio- tai toimintaterapian perusteella myönnetty määräaikainen korotettu kotitalousvähennys (enimmäismäärä 3 500 euroa) päättyy vuoden 2024 lopussa. Öljylämmityksestä luopumiseen saa edelleen korotetun kotitalousvähennyksen vuoden 2027 loppuun saakka.

Lue lisää valtiovarainministeriön uutisesta

Työnantajan maksamien muuttokustannusten verovapaus laajenee

Työnantajan maksamien muuttokustannusten verovapaus laajenee vuonna 2025. Työnantajan maksamat työntekijän ja hänen perheenjäsenensä muuttokustannukset ja siihen liittyvät matkustamiskulut ovat työntekijälle kokonaan verovapaita aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi.

Lue lisää valtiovarainministeriön uutisesta

Muun muassa lääkkeiden, liikunta- ja kulttuuripalvelujen, joukkoliikenteen ja hotellimajoitusten arvonlisävero nousee

Hallitus nosti yleisen arvonlisäveron syyskuussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Vuoden 2025 alussa hallitus nostaa muun muassa lääkkeiden, kirjojen ja useiden palvelujen arvonlisäveroa, kun alennetun 10 prosentin arvonlisäveron soveltamisalaan aiemmin kuuluneet tavarat ja palvelut siirretään 14 prosentin arvonlisäveron piiriin. Muutos ei koske sanoma- ja aikakauslehtiä, joiden alv-kanta on edelleen 10 prosenttia.

Muun muassa näihin tavaroihin ja palveluihin sovelletaan 14 prosentin arvonlisäveroa vuoden 2025 alusta lähtien:

• kirjat (painetut ja sähköiset)
• lääkkeet
• liikuntapalvelut
• sisäänpääsymaksut kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuksiin museot mukaan lukien
• bussi-, juna-, ja taksimatkat sekä kotimaan lentoliikenne
• majoituspalvelut
• Yleisradion toiminta.

Kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirretään vuoden alussa yleisen verokannan 25,5 prosentin piiristä alennetun 14 prosentin arvonlisäveron piiriin.

Lue lisää Verohallinnon uutisesta

Väkevien alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verot nousevat

Väkevien alkoholijuomien alkoholivero nousee vuosina 2025–2027. Veronkorotukset ovat 1,3–1,8 prosenttia vuodessa, yhteensä 4,6 prosenttia.

Tupakkavero nousee asteittain kuudessa erässä marraskuusta 2024 heinäkuuhun 2027. Korotukset ovat yhteensä keskimäärin 27,1 prosenttia ja ne koskevat savukkeita, kääretupakkaa, piippu- ja savuketupakkaa sekä sikareita ja pikkusikareita. Sähkösavukenesteet ja nikotiinipussit jäävät veronkorotuksen ulkopuolelle.

Lue lisää valtiovarainministeriön uutisista:

Alkoholivero
Tupakkavero

Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvovero nousee

Täyssähköautojen ajoneuvoveron perusvero nousee vuonna 2025 noin 53 euroa ja käyttövoimavero noin 35 euroa. Ladattavien hybridiautojen perusvero nousee noin 37 euroa. Ladattavien bensiinikäyttöisten hybridien käyttövoimavero nousee noin 41 euroa ja ladattavien dieselkäyttöisten hybridien käyttövoimavero laskee noin 140 euroa. Pienipäästöisten ei-ladattavien hybridiautojen perusvero nousee 0–11 euroa.

Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamista 170 eurolla kuukaudessa jatketaan vuoden 2029 loppuun.

Lue lisää valtiovarainministeriön uutisesta

Yle-vero laskee kolmella eurolla vuodessa

Yleisradioveron enimmäismäärä alenee vuonna 2025 kolmella eurolla 163 eurosta 160 euroon. Lisäksi vuositulojen alaraja nousee 14 000 eurosta 15 150 euroon eli sitä vähemmän ansaitsevien ei tarvitse maksaa Yle-veroa.

Lue lisää valtioneuvoston uutisesta

Asiakasetujen verotus uudistuu

Asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu (esim. OP-bonukset) ovat jatkossa veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy tai muodostuu yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella.

Etu on kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin, kuin etu käytettään tai se kohdistuu edellä mainittuihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin eikä etua makseta rahana tai siihen verrattavalla tavalla. Lisäksi verovapaus edellyttää, että asiakas ei voi vaikuttaa edun käyttökohteeseen.

Lue lisää valtiovarainministeriön uutisesta

Vuoden 2025 verokortti jo tammikuun alusta voimaan

Vuodesta 2025 alkaen verokortit tulevat voimaan heti vuoden alusta. Verokortin tuloraja on laskettu koko vuodelle (12 kk). Tulorajaan sisältyvät mahdolliset lomarahat.

Aiemmin verokortit tulivat voimaan vasta helmikuussa. Muutokset tulevat voimaan automaattisesti.

Lue lisää Verohallinnon uutisesta

Pienten yritysten alarajahuojennus poistuu

Pienet yritykset eivät voi saada alarajahuojennusta vuodesta 2025 alkaen. Alarajahuojennus on ollut verohelpotus yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Vähäinen liiketoiminta on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle eli yrityksen ei tällöin tarvitse rekisteröityä alv-velvolliseksi. Vuodesta 2025 alkaen vähäisen toiminnan liikevaihtoraja nousee 15 000 eurosta 20 000 euroon.

Lue lisää Verohallinnon uutisesta

Muut veromuutokset

Verohallinto: Tietoa tulevista muutoksista

Valmistelussa olevat verotukseen liittyvät muutokset

Makeisten ja suklaan verotuksen korottaminen

Hallitus valmistelee makeisten ja suklaan verokannan korottamista 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2025.

Lue lisää valtiovarainministeriön artikkelista