VM esittää mm. työttömien omaehtoisen opiskelun kiristämistä ja työssä olevien koulutusmahdollisuuksien heikentämistä. SAK toivoo lisäpanostuksia työvoimakoulutukseen. Kuva iStock.
VM:n virkamiesten esitykset ovat kylmää kyytiä palkansaajille
Kokonaisuus vahvistaisi julkista taloutta, mutta vastaavasti köyhdyttäisi niitä, jotka eivät pääse töihin.
Muistiossa ehdotetaan mm. vuorotteluvapaasta luopumista, työttömyysturvan eläkekarttumaa pois, työttömien työssäoloehdon uusintamisen kiristämistä ja työkyvyttömyyseläkkeiden ammatillisesta harkinnasta luopumista.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät myös työttömien omaehtoisen opiskelun ehtojen kiristämistä ja työssä olevien koulutusmahdollisuuksien heikentämistä. Työttömien osaamisen vahvistaminen on aina hyvää työllisyyspolitiikkaa, mutta erityisesti sitä kaivattaisiin nyt kun töiden löytyminen on vaikeampaa.
– Nyt tarvitaan lisäpanostuksia erityisesti lyhyempikestoisiin työvoimakoulutuksiin. Samaan aikaan on hyvä varmistaa koulutuksen kohdentuvan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Työttömien tilanne pitää arvioida yksilökohtaisesti, jotta tunnistetaan, kuka tarvitsee lisäkoulutusta työllistymiseen, SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen muistuttaa.
– Aikuiskoulutustukea on juuri uudistettu suuntaan, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin työn ja opiskelun yhteensovittamisen. On hämmentävää, että VM:n virkamiehet haluavat myös heikentää tai poistaa koko aikuiskoulutustuen, Siekkinen jatkaa.
Virkamiehet esittävät myös työttömyysturvan enimmäiskeston nykyistä tiukempaa porrastamista. Jo nykyisellään ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto vaihtelee 300 ja 500 päivän välillä riippuen työhistorian pituudesta.
– SAK on ehdottanut työssäoloehdon lyhentämistä, jotta entistä useampi pääsisi ansiosidonnaiselle ja sitä kautta työttömyysturvan oikeudenmukaisuus kasvaisi. Jos työssäoloehtoa lyhennetään, niin enimmäiskeston nykyistä suurempi porrastus voisi olla perusteltua, mutta lähtökohtana ei voi olla työttömyysturvan heikentäminen.
Työryhmä esittää myös työttömyysturvan lisäpäivien poistamista. Vastineena lisäpäivien poistosta virkamiestyöryhmä esittää työvoimapalveluiden suuntaamista ikääntyneille työttömille.
– Työvoimapalveluiden suuntaaminen ikääntyneille on oikean suuntainen ajatus, mutta lisäpäivät ovat edelleen tärkeä keino varmistaa ikääntyneiden työttömien toimeentuloa. Lisäpäivien poiston sijaan tavoitteena pitää olla se, että tuetaan ja autetaan työttömiä työllistymään jo työttömyyden alussa.
Työllisyystoimien pääpainon pitää olla työttömien palveluiden vahvistamisessa ja työnhaun tukemisessa. Tältä osin valtiovarainministeriön työllisyystyöryhmä oli oikeilla jäljillä. Valtiovarainministeriön virkamiesesityksessä työllisyystoimista esitetään työttömien palveluiden vahvistamista ja karenssien kohtuullistamista. Nykyisellään työttömiä ei tavata riittävästi varsinkaan työttömyyden alkuvaiheessa, eivätkä työttömät saa tukea työnhakuun. Tältä osin SAK on samoilla linjoilla.
– Työttömyysturvan karenssit ovat nykyisellään kohtuuttoman pitkiä ja liian usein tuntuvat sattumanvaraisilta. Itseasiassa ankarat karenssit voivat ajaa työttömiä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle ja jopa vähentää työttömän omaa aktiivisuutta.