Visuaalisten tarinoiden kertoja
Henkka Lindemanin videoilla nostetaan päivänvaloon hankaliakin asioita.
”Olen lapsesta asti kuvannut kaikenlaista. Kun kuusi vuotta sitten aloin tehdä Youtube-videoita, ammattiliitoilta alkoi tulla kyselyitä, että voisinko tehdä heille videoita. Työ oli niin kiinnostavaa, että lopetin silloisen työni sähköasentajana ja päätin keskittyä pelkästään videoihin. Olen oppinut tämän työn tekemällä.
Työhöni kuuluvat suunnittelupalaverit asiakkaan kanssa, käsikirjoittaminen, kuvaussuunnitelmat, kuvaukset, editointi ja jälkituotanto. Teen siis vähän kaikkea, mutta käsikirjoittaminen on se, jossa loistan.
Ensimmäisessä isossa palaverissa asiakkaan edustaja kysyi, miten erottaudun muista videotuottajista. Menin ihan lukkoon, enkä keksinyt mitään sanottavaa. Kiusallisen hiljaisuuden jälkeen kerroin, kuinka jo lapsena viihdyin kirjastossa tarinoiden äärellä. Kuinka ihmeellistä oli, että saamme ilmaiseksi lukea rajattoman määrän tarinoita. Ihmisten tarinoiden kertominen on unelmatyöni.
Tämän kuultuaan asiakkaan edustaja totesi, että eiköhän me oteta sinut hommiin.”
Työ oli niin kiinnostavaa, että lopetin silloisen työni ja päätin keskittyä pelkästään videoihin.
“Tavallisena työpäivänä, jos sellaista edes on, istun toimistollamme Helsingin Vallilassa ja käsikirjoitan. Vastailen myös sähköposteihin, mutta usein pakkaan laukkuuni tekniikan ja lähden asiakkaan tiloihin kuvaamaan. Työni ei ole stressaavaa, kunhan saa määräajassa hommat tehtyä. Tähän mennessä se on onnistunut.
Harva ymmärtää, kuinka paljon videoiden tekemiseen menee työtä ennen kuin päästään edes kuvaamaan. Suunnittelupalavereita on usein enemmän kuin yksi, käsikirjoituksesta tehdään kaksi tai kolme versiota, pitää tehdä kuvaussuunnitelma, miettiä kuvauspaikat ja ohjeistaa tekijät. Tähän kaikkeen menee kaksi tai kolme päivää ennen itse kuvaamista.
Onnistumisen tunne tulee siitä, kun asiakas on yhtä innostunut videosta kuin minäkin. Onnistumista on sekin, kun huomaa, että on voinut auttaa toista ihmistä ja tämä on aidosti ylpeä ja tyytyväinen.”
Ihmiset jännittävät monesti kameran edessä. Silloin minun on kyettävä rauhoittelemaan heitä.
“Työssä saa todella toteuttaa luovuuttaan. Itseni on yllättänyt, kuinka videoilla voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Välitettävillä tarinoilla voi nostaa erilaisia kipeitä asioita yleiseen keskusteluun. Esimerkiksi yhdessä videossa kuvasimme ammattiliiton jäsenistön surullisia ja vihaisia ilmeitä, jotka olivat reaktioita hallituksen toimiin. Ilmeet korostivat tekstejä, joissa jäsenet ottivat kantaa hallituksen leikkauksiin.
Työssäni olen oppinut hallitsemaan ujouttani. Ihmiset jännittävät monesti kameran edessä, joten silloin minun on kyettävä rauhoittelemaan heitä, enkä voi itse näyttää jännittäväni. Toisaalta jännitys on hyvästä. Se kertoo katsojalle, että videolla on merkitystä henkilölle, joka siinä esiintyy. Tärkeä oppi on se, että kuvauksissa on oltava turvallinen ilmapiiri, jotta video onnistuu. ”
Henri ”Henkka” Lindeman (39 v.)
- Videokuvaaja. Vuoden 2024 alusta itsensätyöllistäjä Revo Filmissä, joka tuottaa virtuaalista sisältöä yhdistyksille ja yrityksille.
- Kuuluu Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liittoon (Teme).
”Olen aktiivinen liiton tapahtumissa ja kuulun myös SAK:n edustajistoon. Minulle liitto on kuin toinen perhe. Se on yhteisö, josta saa ystäviä, tukea ja turvaa. Teme järjestää paljon freelancereille suunnattuja tes-seminaareja, joista saa vinkkejä alalla toimimiseen.”
Tämä juttu on osa SAK:n Työelämän ammattilaiset -sarjaa. Esittelemme kahden viikon välein SAK:n ammattiliittojen jäseniä ja heidän työtään.