Viron veroparatiisi tuo ongelmia Suomelle
SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen:
Virosta tulee Irlantiakin edullisempi veroparatiisi EU:n sisälle unionin laajentuessa. Luopumalla verovapaan myynnin siirtymäkausivaatimuksesta Viron hallitus onnistui varmistamaan verotuslukua koskevissa jäsenyysneuvotteluissa, että verotus säilyy maassa poikkeuksellisen alhaisella tasolla myös EU-jäsenyyden toteutuessa.
Yritykset säilyttävät Virossa käytännössä nollaverokantansa, investoinnit ovat verovapaita, yleinen nimellinen arvonlisäverokanta on 18 prosenttia ja kaikille sama, ei-progressiivinen tulovero pysyy 26 prosentissa. Arvonlisäverollisen toiminnan rajaksi Viro neuvotteli 16 000 euroa, kun vastaava kynnys EU:ssa on 5000 euroa. Tupakan muuta unionia alhaisempi verokanta säilyy aina vuoteen 2009 saakka.
Ero Suomeen verrattuna on räikeä. Meillä yritysverokanta on 29 prosenttia, arvonlisävero yleensä 22 prosenttia, tuloverotus progressiivinen ja enimmillään lähes 60 prosenttia. Arvonlisäverollisen toiminnan raja meillä on 8 400 euroa.
Kun palvelut ja toiminnot liikkuvat puolentoista vuoden kuluttua täysin vapaasti Suomenlahden yli, Suomelle aiheutuu väistämättä ongelmia Viron tietoisesta veroparatiisistrategiasta. Toimintojen ainakin osittainen siirto Viroon voi muodostua kovin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Kilpailutilanne erityisesti kuljetussektorilla mutta myös monilla muilla palvelualoilla muodostuu epäreiluksi.
Miten voidaan yhteisillä sisämarkkinoilla sallia näin erilaisilla säännöillä pelaaminen? Olivatko Suomen Viron jäsenyysneuvotteluja seuraavat virkamiehet lainkaan hereillä, kun Viron verotusjärjestelmästä neuvoteltiin? Vai halutaanko naapurimaasta jonkinlainen esimerkki, johon suuntaan myös Suomessa olisi edettävä?
Mikä viivyttää ulkomaalaislain uudistamista?
Vaikka unionin laajentuminen on jo aivan ovella, kotimainen valmistautuminen laahaa monin osin jäljessä. Työvoiman liikkuvuuteen sovellettavien siirtymäaikojen kuluessa uusien jäsenmaiden työntekijöiltä vaaditaan edelleen työlupa. Siksi työlupakäytännön uudistaminen, joka on osa ulkomaalaislain kokonaisuudistusta, on ehdottomasti saatava voimaan ennen vuotta 2004. Vaikka lakiesitykset valmistuivat jo viime syksynä, hallituksen esitystä ei vieläkään ole annettu. On pelättävissä, että ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan kannalta tärkeä hanke jää eduskuntavaalien jalkoihin, ellei sisäministeriö pian saa lakiesitystä valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn.
Jostain syystä myös työsuojeluviranomaisten voimavarojen lisäys, jolla tehostettaisiin ulkomaalaisten työntekijöiden suojelua ja työehtovalvontaa, on puuttunut hallituksen talousarvioehdotuksista. Viimeistään elokuun budjettiriihessä tämä asia on saatava kuntoon.
Työehtovalvonnan parantaminen tulee olemaan myös yksi SAK:n tavoite, mikäli uudesta tuloratkaisusta päästään neuvottelemaan. On välttämätöntä, että estetään kaksien työmarkkinoiden synty Suomeen varmistamalla riittävällä valvonnalla, että ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti suomalaisilla työpaikoilla.