Virolaisten odotukset reiluista työehdoista kasvaneet
TNS Gallup tutki virolaisten työskentelyhalukkuutta Suomessa
Lähes joka toinen virolainen (45 %) on kiinnostunut työskentelemään ulkomailla, kun Viro liittyy EU:n jäseneksi. Suunnilleen yhtä moni (47 %) ilmoittaa haluavansa jatkossakin työskennellä ensisijaisesti Virossa, vaikka työvoiman vapaa liikkuvuus toteutuisikin. Kahdeksan prosenttia virolaisista olisi erittäin halukas tulemaan töihin Suomeen.
Suomalaisilla työmarkkinoilla reilu neljännes virolaisista olisi tarvittaessa valmis ottamaan palkan vastaan pimeänä (27 %) ja joka kolmas olisi valmis tekemään ylitöitä niin paljon kuin työnantaja haluaa (37 %). Valmius pimeisiin töihin on laskenut edelleen – vuonna 2002 joka kolmas (35 %) olisi suostunut pimeään palkanmaksuun. Myös valmius tehdä töitä ilman irtisanomissuojaa on selvästi vähentynyt kahden vuoden takaisesta 23 prosentista 16 prosenttiin. Osa-aikatyöhön on valmis 38 prosenttia ja lyhyisiin työsuhteisiin 36 prosenttia virolaisista. Enemmistö (56 %) virolaisista sanoo, että palkkatason pitäisi olla samaa tasoa kuin suomalaisten. Kuitenkin reilu neljäsosa (27 %) tyytyisi suomalaisia alempaan palkkatasoon.
Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin tekemästä Viron työmarkkinailmastotutkimuksesta. Tutkimukseen haastateltiin helmikuussa 1009 virolaista ja tutkimusaineisto edustaa 15-74-vuotiasta väestöä eli noin 1,1 miljoonaa virolaista. Vastaavat tutkimukset tehtiin myös vuosina 1998, 2000 ja 2002.
Kolmikanta kiinnostaa
Odotukset ay-liikettä kohtaan ovat Virossa suuria, sillä miltei kaikki vastaajat (94 %) uskovat, että Virossa pitäisi olla vahva ja laajoihin työehtosopimuksiin kykenevä ammattiyhdistysliike. Virolaisten käsitys asiasta on voimistunut tutkimussarjan aikana 10 prosenttiyksiköllä. Virolaiset ilmoittavat lähes yhdessä rintamassa, että Viron tulisi hakea oppia ja mallia pohjoismaista siitä, miten työnantajia ja -tekijöitä koskevista asioista neuvotellaan ja sovitaan (90 %).
Valtaosa vastaajista (91 %) ilmoittaa, että ”Viron ammattiyhdistysliikkeen tulisi pitää huolta siitä, ettei Virosta koskaan tule EU:n halvan työvoiman maata.” Virolaiset suhtautuvat EU-jäsenyyteen ja ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuteen positiivisesti, sillä yli puolet (56 %) pitää vähintäänkin melko todennäköisenä, että ay-liikkeen asema vahvistuu Virossa maan EU-jäsenyyden myötä.
Virolaisten käsitykset mahdollisen EU-jäsenyyden seurauksista ovat ristiriitaisia. Enemmistö (75%) virolaisista pitää palkkojen kohoamista muiden EU-maiden tasolle epätodennäköisenä. Niiden osuus, jotka uskovat palkkojen kohoavan EU-maiden tasolle on laskussa. Tulosta voi tulkita siten, että EU-jäsenyyden häämöttäessä virolaiset ovat yhä useammin alkaneet ajatella, että palkkojen kohoaminen ei tapahdu ainakaan lyhyellä aikavälillä. Enemmistö (67%) otaksuukin sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyvän entisestään. Samaan aikaan puolet väestöstä (45 %) arvioi sosiaaliturvan paranevan EU-jäsenyyden seurauksena. Työllisyyden parantumiseen luottaa vain 36 prosenttia väestöstä.
Suomen työmarkkinoiden vetovoima lisääntynyt
EU-maista Suomen työmarkkinat houkuttavat virolaisia eniten. Yli neljännes (28%) virolaisista on vähintäänkin melko halukas tulemaan Suomeen töihin – erittäin halukkaita on kahdeksan prosenttia eli noin 84 000 virolaista. Todennäköisenä Suomeen tuloaan pitäviä kiinnostavat erityisesti erilaiset rakennusalan työt (16 %) myyntityöt (15 %) sekä muut palvelutehtävät (15 %). Korkeaa koulutusta vaativiin asiantuntijatehtäviin tähyävät sen sijaan valitsevat kohteekseen muita useammin Saksan ja muut EU-maat kuin Suomen.
50 000 virolaisella kokemusta Suomen työmarkkinoista
Viisi prosenttia 15-74-vuotiaista virolaisista ilmoittaa työskennelleensä Suomessa joko virallisesti tai vähemmän virallisesti. Tämä merkitsee, että noin 50 000 virolaista olisi jossain vaiheessa tehnyt työtä maassamme. Pimeästi Suomessa olisi työskennellyt n. 30 000. Joka kolmannen sukulainen tai tuttava (32 %) on ollut Suomessa töissä virallisesti ja 16 prosenttia virolaisista tuntee jonkun, joka on ollut pimeästi Suomessa töissä.
Usko ulkomaisen työvoiman tarpeeseen Suomessa selvästi vähentynyt
TNS Gallup selvitti samassa yhteydessä myös suomalaisten asennetta vierastyövoimaan. Suomalaisista 43 prosenttia avaisi rajat kaikille ulkomaalaisille, jotka vain haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään. Toisaalta kolme neljästä (75 %) korostaa, että Suomen tulee olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa.
Suomalaiset eivät usko, että lähivuosina maatamme uhkaisi työvoimapula eikä maahanmuuttoa pidetä hyvänä lääkkeenä ongelmalle. Enemmistö (52 %) nimittäin torjuu ajatuksen, että työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti ulkomaista työvoimaa. Niiden osuus, jotka uskovat Suomen tarvitsevan lisää ulkomaalaista työvoimaa on vähentynyt viime syksystä kymmenellä prosenttiyksiköllä 44 prosentista 34 prosenttiin.
Suomalaiset jakaantuvat kahteen leiriin kun kysytään Viron EU-jäsenyyden vaikutuksista työllisyyteen Suomessa. Yli puolet (53 %) ei usko, että Viron jäsenyyden toteutuessa virolaiset työntekijät veisivät liikaa suomalaisten työpaikkoja. Kuitenkin lähes joka toinen tuntee uhkaa (45 %) suomalaisten työpaikkojen vuoksi. Suomalaisten huolestuneisuus tässä suhteessa on samalla tasolla kuin viime syksynä. Kuitenkin vuoteen 1998 verrattuna ero on tuntuva. Silloin vain 35 prosenttia arvioi virolaisten vievän liikaa suomalaisten työpaikkoja. Vajaa kolmannes suomalaisista (31 %) uskoo, että virolaisten suurempi työskentely Suomessa vahvistaisi suomalaista kilpailukykyä ja taloudellista hyvinvointia – päinvastoin ajattelee 63 prosenttia suomalaisista.
Viron työmarkkinailmasto – kevät 2004. Tutkimustieto 1/2004 (pdf)
Lisätietoja
– TNS Gallupin yksikönjohtaja Juhani Pehkonen, puh. (09) 6135 0503 tai 040 557 2393
– SAK:n johtaja Matti Tukiainen, puh. (09) 7721 340 tai 0400 600 099