Vauhtia jäsenhankintaan yhteisellä imagokampanjalla

1. Työntekijä ei enää tarvitse liiton tukea

– Toki on työntekijöitä, jotka eivät koskaan joudu turvautumaan ammattiliiton apuun, mutta valitettavasti liittoihin tulee päivittäin lukuisiä yhteydenottoja työntekijöiltä, joita on kohdeltu väärin. Liittojen avulle ja tuelle on edelleen erittäin suuri tarve.

2. Nuoria on vaikea houkutella jäseneksi

– Ei niinkään, mutta nuoret ovat tiedostavia. He kysyvät, mitä minä jäsenyydestä hyödyn ja mitä saan jäsenmaksun vastineeksi? Liitoissa on havaittu, että nuoret järjestäytyvät, jos heille vain tarjotaan jäsenyyttä. Periaatteellista vastusta ay-liikettä kohtaan ei ole.

3. Jäsenhankinta on luottamusmiesten ykköstehtävä

– Ainakin jäsenhankinnan pitäisi olla kärkisijoilla. On ymmärrettävää, että edunvalvonta- ja neuvottelutehtävät haukkaavat luottamusmiesten arjesta ison osan, mutta samalla pitää muistaa, ettei liittoja tai koko ay-liikettä ole ilman jäseniä. Työpaikalla luottamusmies on ay-liikkeen kasvot ja käyntikortti. Jäsenhankinnan pitää olla luonteva ja itsestään selvä tehtävä, kun uusi työtoveri saapuu työpaikalle.

4. Jäseneksi liittymistä on helpotettava

– Kyllä ja tässä onkin tapahtunut myönteistä kehitystä. Sähköistä liittymistä on kehitetty. Liitot.fi -sivusto ja maksuton neuvontapuhelin ovat SAK:laisen ay-liikkeen yhteisiä palveluja, joilla oikean ammattiliiton etsiminen helpottuu. Toisaalta työttömyyskassojen toimintaa valvovat viranomaiset asettavat jäsenmaksun perintälomakkeelle vaatimuksia, joten ihan yksinkertaista liittyminen ei ole.

5. Palkansaajajärjestöjen kannattaa kampanjoida yhdessä

– Ehdottomasti kannattaa. Järjestäytymisasteen laskuun liittyvät haasteet ovat yhteisiä. Keskusjärjestöjen on järkevää tehdä yhteistyötä markkinointi- ja imagokampanjoissa. Niillä voidaan tukea liittojen tekemään jäsenhankintatyötä.

Pirjo Pajunen