VATTin tutkimus: Työttömyyden kasvu ei ole työttömyysturvan aiheuttamaa
Tällä viikolla julkaistiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusinventaari rakenteelliseen työttömyyteen liittyvistä viime aikaisista tutkimuksista. VATTin raportissa on käyty läpi 44 viimeaikaista koti- ja ulkomaista rakenteelliseen työttömyyteen liittyvää tutkimusta tai artikkelia. Tutkimusten johtopäätöksistä löytyy aineksia myös laajempaan työvoimapolitiikan ja työllisyyspolitiikan kehittämiseen sen sijaan, että jälleen kerran keskityttäisiin syyllistämään pitkäaikaistyöttömiä, joille työtä ei ole tarjolla.
Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä on raportissa mukana olevan tutkimuksen mukaan muuttunut työttömien kannalta kannustavammaksi. Entistä pienemmät palkkatulot riittävät nostamaan käytettävissä olevat tulot korkeammiksi kuin ansiosidonnaisella päivärahalla elettäessä. Raportin mukaan lapsiperheillä on edelleen kannustinongelmia, jotka johtuvat verotuksen, asumistuen ja päivähoitokustannusten yhteisistä vaikutuksista.
Osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen lääke pitkäaikaistyöttömyyteen
Raportin mukaan työttömyysturvan muutoksia ei Suomen kohdalla voida yhdistää 1990-luvun alun työttömyyden kasvuun. Raportin johtopäätöksistä julkisuuteen pääsi kuitenkin lähinnä ehdotus työttömyysturvan keston lyhentämisestä. Työttömyysturvalla oloaikaa voidaan leikkausten sijasta lyhentää koulutuksen ja työnhaussa auttamisen sekä paremman seurannan avulla, kuten raportin johtopäätöksissä todetaan.
– Työttömyysturvan kestoa tai tasoa porrastamalla ei ratkaista työttömyysongelmaa, toteaa SAK:n lakimies Janne Metsämäki. Pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttaa eniten alempi koulutustaso, mikä käy ilmi myös viimeaikaisista tutkimuksista. Paras lääke pitkäaikaistyöttömyyteen on osaamisen ja ammattitaidon parantaminen.
Työnantajahaastattelujen mukaan työttömyysturva ei ole este uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Rekrytointiongelmiin ovat syynä yleensä puutteet osaamisessa, koulutuksessa ja ammattitaidossa. Työttömyysturvan leikkauspuheiden sijasta olisikin keskityttävä aikuisväestön osaamisen nosto-ohjelman toteuttamiseen sekä aktiivisen työvoimapolitiikan kehittämiseen.
Työttömyysturvan uudistamista selvitettiin laajasti viime syksynä työnsä päättäneessä työryhmässä. Keston porrastaminen oli tuolloin esillä, mutta työryhmä päätyi sen sijaan tekemään monia ehdotuksia, joiden tavoitteena on työttömyysturvan ja työvoimapolitiikan kehittäminen työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukevaan suuntaan. Työryhmän ehdotusten pohjalta annettu lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Työttömyysturva Suomessa keskimääräistä EU-tasoa
Suomen työllisyys on parantunut yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälistä näihin aikoihin asti. Vuonna 2000 alkanut vientimarkkinoiden taantuma on alkanut näkyä myös työttömyysluvuissa. Talouskasvun ylläpitäminen onkin keskeinen edellytys työllisyyden parantamiselle. Keskustelu sosiaaliturvan kannustinvaikutuksista on sen rinnalla pikkunäpertelyä.
Pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa alentunut tämänkin vuoden aikana. Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä onkin suuri, on pitkäaikaistyöttömiä Suomessa kuitenkin EU:n keskitasoa vähemmän.
Valtaosa työttömäksi jäävistä työllistyy uudelleen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Työllistymisen kannalta ongelman muodostavat ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta työmarkkinatuelle pudonneet pitkäaikaistyöttömät.
Tutkimusten mukaan Suomen työttömyysturvan taso- ja kesto on EU:n keskitasoa. Pudotus ansioturvan jälkeen työmarkkinatuelle on Suomessa suhteellisen jyrkkä. Työttömyysturvan työvoimapoliittiset säännökset ovat velvoittavuudessaan melko ankaria, joten tarjottu työ on yleensä otettava vastaan kuukausien karenssin uhalla.
Suomen työttömyyden kasvua 1990-luvulla johtui talouslamasta ja työpaikkojen häviämisestä eikä työttömyysturvajärjestelmästä. Kestävä työllisyyden parantaminen edellyttää uusien työpaikkojen luomista. Talouskasvun ylläpidon lisäksi tarvitaan lisäpanostusta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen.