Vastuuta ihmisoikeuksista ei voi ulkoistaa kuluttajille
Järjestöt haastavat suomalaisyritykset huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista kaikessa liiketoiminnassaan, myös alihankintaketjuissaan ja Euroopan ulkopuolella. Vastuuta ihmisoikeuksien toteutumisesta ei voi ulkoistaa kuluttajille.
Monet arkeemme kuuluvat tuotteet tekee henkilö, joka ei saa työstään elämiseen riittävää palkkaa ja työskentelee oloissa, joissa työntekijöitä sairastuu tai kuolee. Lapsi- ja pakkotyökään eivät ole historiaa.
Eettinen tuotanto nähtävä kilpailuetuna
Kuluttajien halu tehdä eettisiä valintoja tuntuu jääneen monilta kansainvälisesti toimivilta suomalaisyrityksiltä tunnistamatta. Järjestöt kannustavat yrityksiä avoimeen ja aktiiviseen viestintään tuotteidensa taustoista.
– Suomalaisten kiinnostus työntekijöiden oikeuksiin on kasvanut huimasti. Useimmat meistä haluavat, että tuotteet on valmistettu hyvissä oloissa ja työntekijä saa työstään elämiseen riittävää palkkaa. Yritysten tulisi nähdä eettinen tuotanto kilpailuetuna ja viestiä asiakkailleen aktiivisesti työntekijöiden oikeuksista ja tuotanto-olosuhteista, sanoo SASKin kehitysviestinnän koordinaattori Katri Blomster.
EU-tasolla otettiin viime viikolla askel eteenpäin, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi direktiivin, jonka myötä pörssiyritysten on sisällytettävä raportointiin myös sosiaalinen näkökulma sekä ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset.
– Muutos on oikean suuntainen. Säännönmukainen raportointi lisää yritysten tietoisuutta riskeistä ja ongelmista. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko jälkikäteen tehtävät raportit riittävän tehokas keino ehkäisemään lapsityön tai pakkotyön kaltaisia ihmisoikeusrikkomuksia, toteaa Akavan asiantuntija Miika Sahamies.
Kansainvälinen työjärjestö ILO on määritellyt työelämän perusoikeudet ja valvoo niiden toteutumista.
– Työelämän perusoikeudet ovat järjestäytymisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyön, lapsityön ja syrjinnän kielto. Niiden toteutumisessa eri puolilla maailmaa on sitovalla lainsäädännöllä ja valvonnalla aivan olennainen merkitys, painottaa SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen.
Kunnon työn päivänä juhlitaan ihmisarvoista työtä
Kunnon työn päivänä 7.lokakuuta suomalaisilla työpaikoilla juhlitaan hyvää työelämää ja mahdollisuutta osallistua sen kehittämiseen.
Kaikki kunnon työn ehdot eivät toteudu aina suomalaisillakaan työpaikoilla, mutta meillä lainsäädäntö ja sopimukset suojaavat työntekijöitä, ja asioihin voidaan puuttua. Monessa muussa maassa niitä ei ole tai niiden noudattamista ei valvota.
– Oikeus järjestäytyä ja neuvotella työpaikoilla ovat olennaisia tekijöitä, kun työoloja tai palkkoja halutaan parantaa. Sitä kautta parannukset voidaan saada siirtymään lainsäädännön tasolle asti, painottaa Taina Vallander STTK:sta.
Kunnon työn päivänä 7.lokakuuta kampanjoidaan ihmisarvoisen työn ja työntekijöiden perusoikeuksien puolesta. Samalla juhlitaan hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Päivää vietetään samaan aikaan arviolta 60 maassa. Suomessa erilaisia Kunnon työn päivän tempauksia järjestetään tavallisilla työpaikoilla. Teemapäivää vietetään jo kuudetta kertaa.
