Vasta vakava hyväksikäyttö herättää
Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tulee vuosittain 50–60 henkeä. Suomi poikkeaa muista EU-maista siinä, että valtaosa ilmitulleista hyväksikäyttötapauksista on työperäisiä.
Kaksi kolmasosaa heistä on joutunut hyväksikäytön uhriksi työssä. Vakavimmat esiin tulleet tapaukset ovat olleet ravintola-, rakennus ja puutarha-aloilta. Valtaosa uhreista on ollut Kaakkois-Aasiasta.
Suomessa valtaosa ilmitulleista hyväksikäyttötapauksista on työperäisiä. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan seksuaalinen hyväksikäyttö on Euroopassa selvästi työperäistä yleisempää.
Hyväksikäytön tunnistaminen tärkeää
Ylitarkastaja ja ihmiskaupparaportoija Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta tulkitsee Eurostatin tilastoa niin, että Suomessa tunnistetaan työssä tapahtuva hyväksikäyttö keskimääräistä paremmin, mutta meillä ei tunnisteta seksuaalista hyväksikäyttöä juuri lainkaan.
– Meillä on parannettavaa myös työperäisen hyväksikäytön tunnistamisessa. Ilmitulleissa tapauksissa hyväksikäyttö on yleensä jatkunut pitkään, ja se on muuttunut vakavaksi ennen kuin siihen on puututtu, Roth sanoo.
Ihmiskaupan tunnusmerkkejä ovat muun muassa voimakas riippuvuus työnantajasta, turvattomuus, vapauden menettäminen ja pakkotyö sekä harhaan johtaminen työn luonteesta. Työperäisestä ihmiskaupasta on Suomessa annettu yhteensä viisi tuomiota. Tuomiot on annettu vuosina 2013 ja 2012.
Ihmiskauppaa lievempi rikosnimike on kiskonnan tapainen työsyrjintä, jossa työnantaja käyttää hyväksi työntekijän taloudellista ahdinkoa, riippuvaista asemaa tai tietämättömyyttä. Näitä tuomiota on Suomessa annettu kaikkiaan 22 vuodesta 2006 lähtien.
Pirjo Pajunen