Vapaaehtoinen tie yritysvastuussa on nähty
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen vaatii velvoittavaa lainsäädäntöä, jotta yritysten vastuullisuuskriteerit olisivat samat Suomessa ja ulkomailla toimiessa.
Palkansaajajärjestöt ovat vaatineet hallitukselta, että se velvoittaisi suomalaiset suuryritykset kartoittamaan toimintansa ihmisoikeusriskit ja raportoimaan niistä yhtenäisesti. Nyt riskit tulevat ilmi vasta toteuduttuaan.
– Kataisen ja Stubbin hallitusohjelmissa Suomi on asettunut tavoittelemaan paikkaa yritysvastuun mallimaana. Viimeaikaisten mediakommenttien pohjalta on todettava, että Suomella on vielä paljon tehtävää, kun se kouluttaa yrityksiään tunnistamaan ihmisoikeusloukkauksia.
Korhonen viittaa Helsingin Sanomissa 6. heinäkuuta julkaistuun juttuun vierastyöläisten hengenvaarallisista työoloista Qatarin jättimäisissä rakennushankkeissa. Rakenteella on esimerkiksi jalkapallon vuoden 2022 MM-kisoja varten suuria stadioneita. Viime vuonna nepalilaisia ja intialaisia rakennustyöläisiä kuoli maan hallituksen mukaan yli 400.
Helsingin Sanomien jutussa Finpron Lähi-idän aluejohtaja Oskar Rautiainen ihmettelee median kiinnostusta Qatarin työntekijöiden huonoihin oloihin ja pitää sitä ”lillukanvarsiin takertumisena”.
– Jos Rautiainen näkee päivittäin pahempia asioita kuin rakennustyöläisten hengen vaativat työolosuhteet, on valtion vahvasti rahoittamassa Finnprossa vakavan mietinnän paikka: onko tällaisessa bisneksessä syytä olla mukana, Korhonen hämmästelee.
Vähättelynä Korhonen pitää myös suomalaisen Elematicin Lähi-idän myyntijohtajan Raimo Juhantalon kommenttia, jonka mukaan yhtiö ei ole edes pyrkinyt selvittämään asiakkaidensa työntekijöiden olosuhteita. Juhantalon mukaan kaupanteko vaatii tietynlaisen diplomatian, eikä kaikista asioista kannata kysellä.
– Nämä tuoreet lausunnot osoittavat, että ihmisoikeusongelmien tunnistaminen tuottaa edelleen vaikeuksia. Suomella on nyt koulutuksen paikka siinä, minkälaista kuvaa yritysten edustajat maailmalla julkisen rahoituksen turvin välittävät.
Korhonen vetoaa yritysvastuuverkosto Fibsin rooliin, että se ottaisi ihmisoikeus- ja työntekijöiden oikeudet osaksi koulutustaan.
– Me emme voi ummistaa silmiämme ihmisoikeusrikkomuksilta Suomen rajojen ulkopuolella. Tarvitsemme velvoittavaa lainsäädäntöä ja odotan YK:n yritysvastuuperiaatteiden tuloa valtioneuvostoon mahdollisimman pian alkusyksystä. Tarve näyttää olevan suuri.