Vanhanaikaiset asenteet vaikeuttavat sopimista

Helsingin työväentalolle kokoontui tammikuun 23. päivä lähes viisisataa SAK:laista aktiivia puimaan sopimisen ongelmia. Sopimusta ei jätetä -seminaarin osallistujia hiersi erityisesti työnantajien venkoilu kolmen päivän koulutusoikeuden kanssa. Tilaisuuteen osallistui myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Hän esiintyi sovittelevasti, mutta ei kommenttien perusteella täysin vakuuttanut SAK:laisia.

Palkkatyöläinen kysyi muutamilta tilaisuuteen osallistuneilta aktiiveilta, miten sopiminen sujuu omalla työpaikalla ja miltä sopimusyhteiskunnan tulevaisuus näyttää.

- Metallin työehtosopimus antaa laajat mahdollisuudet sopia asioista paikallisesti. Se, mitä työpaikoilla sitten saadaan aikaiseksi, riippuu työnantajan asenteesta ja sopimisen kulttuurista. Veikkaan, että paikallinen sopiminen vähenee, jos työnantajan asenne ei muutu, sanoo varaluottamusmies Mikko Virolainen akaalaisesta TT-Technologystä. Virolainen oli aiemmin luottamusmies, mutta on nyt antanut tilaa nuoremmille. Hän on huomannut muutoksen sopimisen kulttuurissa.– Asenteet ovat nykyään vanhanaikaisia ja johtamisesta puuttuu pitkäjänteisyys, Virolainen sanoo. Erityisen harmissaan hänon siitä, että monella metallialan työpaikalla tuotannon yhteinen kehittäminen on täysin jäänyt.

Turun kaupungin JHL:läisten pääluottamusmies Marja Vyyryläinen sanoo, että paikallisesti sovitaan aina, kun pystytään. - Se on tosin aika vaikeaa, kun työnantaja pyrkii sanelemaan. Työajoista on kuitenkin saatu neuvoteltua kelvollisia sopimuksia.Vyyryläinen epäilee, että seuraavasta neuvottelukierroksesta tulee vaikea. – Kuntatyönantaja todennäköisesti tarjoaa nollaratkaisua. Meillä on työnarviointijärjestelmän kehittäminen kesken. Se edellyttäisi, että palkoissa olisi liikkumavaraa, toteaa Vyyryläinen.

– Meillä on aika paljon paikallista sopimista ja se on sujunut pääosin hyvin, sanoo pääluottamusmies Esko Tattari Koskisen Oy:stä. Puuliittolaisen Tattarin mukaan ongelmaksi omalla työpaikalla on viime vuosina tullut neuvottelukumppanin tiuha vaihtuminen. Aiemmin suullisesti solmitut herrasmiessopimukset eivät ole enää pitäneet, vaan kaikki on täytynyt laittaa paperille. Paperille kirjattu ei sitten aina ole pomoille kelvannut.Tattarin mielestä sopimisen kulttuuri on koetuksella. – On huono juttu, että sopimuksia ei pidetä vaan niistä laistetaan, jos tilanne muuttuu.

Kymen seudun osuuskaupan pääluottamusmies Mia Harkko kertoo, että työnantajan kanssa on paikallisesti saatu sovittua joistakin asioista, kuten kahvitaukojen lisäämisestä suhteellisen kivuttomasti. Työnantajan asenne on viime aikoina kuitenkin muuttunut nihkeämmäksi. – Neuvottelun sijasta liian usein kyse on valitettavasti työnantajan sanelupolitiikasta, pamilainen Harkko harmittelee.

Pirjo Pajunen