Valittuja paloja ay-liiketutkimuksesta
Tiedotusvälineissä on laajasti uutisoitu Valittujen Palojen Taloustutkimus Oy:llä teettämää Ammattiyhdistysliiketutkimusta. Tutkimusta varten Taloustutkimus haastatteli lähes tuhatta 15-74-vuotiasta manner-suomalaista. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina on julkisuudessa esitelty mm., että ”Ay-liikkeen asema horjuu”, ”Vain puolet suomalaisista tukee ay-liikkeen linjauksia” ja ”Ay-liike on vieraantunut jäsenistöstään”.
Erityisesti Valittujen Palojen lehdistötiedote ja siinä esille nostetut keskeiset tulokset on syytä ottaa tarkempaan käsittelyyn. Laajasti ottaen kyse on saatujen vastausjakaumien tulkinnasta. Jos lomaketutkimuksissa puolet tai yli puolet vastaajista on jotakin mieltä, ovat ilmaukset ”Vain puolet suomalaisista haluaa tukea ay-liikkeen tavoitteita” tai ”Vain 55 prosenttia on sitä mieltä, että ay-liike auttaa myös työttömiä ja vähäosaisia” vähintäänkin erikoislaatuisia tulosformulointeja. Etenkin kun kohtaan ”Miten hyvin väittämä kuvaa jäsenyyttänne ammattiliitossa: Haluatte omalta osaltanne olla tukemassa ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita koko yhteiskunnassa” vain 3 % ammattiliiton jäsenistä ja 6 % kaikista kyselyyn osallistuneista on valinnut vastausvaihtoehdoista kohdan erittäin huonosti. Väittämästä ”Ammattiyhdistysliike auttaa myös työttömiä ja vähäosaisia” 5 % ammattiliittojen jäsenistä ja 6 % kaikista vastaajista on valinnut vastausvaihtoehdon erittäin huonosti kuvaamaan vastaajan omaa kantaa. Vastausvaihtoehdon melko huonosti valitsi molempiin edellä esitettyyn väittämään joka kymmenes ammattiliiton jäsen.
Asenteita mittaavissa kysymyksissä tasapainoisen vastausasteikon tulee sisältää kaksi toisilleen vastakohtaista ääripäätä sekä neutraali vastausvaihtoehto. Varsinaisen kysymyslauseen tulee sisältää viittauksia joko molempiin vastausskaalan ääripäihin tai ei kumpaakaan niistä. Näiltä osin haastattelulomake täyttää ammattitutkijan näkökulmasta melko hyvin lomakkeille yleensä asetettavat kysymyksiin ja väittämiin liittyvät tasapainoisuusvaatimukset. Tosin se, että esitetään lista asioita, joissa ammattiyhdistysliike on epäonnistunut, mutta vastaavasti lista onnistumisista puuttuu, tekee kysymyksenasettelusta ja siten mahdollisista tuloksista väistämättä johdattelevan. Vaikka vastausvaihtoehdot olisivat moitteettomia, kysymys voi olla kohtuuttoman yksipuolinen. Sellaisella kysymyssarjalla, jossa vastaajaa pyydetään arvioimaan vain sitä, miten ammattiyhdistysliike on viimeisen 10 vuoden aikana epäonnistunut, saadaan varmasti aina jakauma esitetyistä epäonnistumisvaihtoehdoista.
Suurin ongelma Valittujen Palojen Ammattiyhdistysliiketutkimuksessa on kuitenkin saatujen jakaumien tulkintastrategia. Erityisesti kun joissakin kysymyksissä tai väittämissä vertailua suoritetaan lehden vuonna 1993 teettämään vastaavaan tutkimukseen, olisi hyvä saatua tulosta tulkitessa palauttaa mieliin yhteiskunnallis-taloudellinen tilanne kymmenen vuotta sitten. Pahimpana lamavuonna 1993 yli 900 000 suomalaista palkansaaja koki omakohtaisesti työttömyyttä. Tutkimusten mukaan myös irtisanomisuhan kokeminen oli huomattavasti nykyistä yleisempää. On luonnollista, että tuolloin korostui ammattiliiton jäsenyydessä turvallisuusnäkökulma (”Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään”) voimakkaammin kuin nyt. Se, että kymmenessä vuodessa luottamus jäsenyyden tuomaan turvaan on pudonnut lähes 10 prosenttia, ei välttämättä merkitse luottamuspulaa ay-liikettä kohtaan vaan sitä, että vuonna 1993 juuri turvallisuusaspekti oli jäsenyyden kannalta erityisen merkittävää. Merkille pantavaa on lisäksi, että Valittujen Palojen vuoden 2003 tutkimuksessakin vain 7 prosenttia ammattiliiton jäsenistä vastasi, että jäsenyyden tuoma turva kuvaa joko erittäin huonosti (2%) tai melko huonosti (5%) syytä kuulua ammattiliittoon.
Vastausvaihtoehdoissa käytetyn ns. Likert -skaalan (kuvaa erittäin huonosti = 1 … kuvaa erittäin hyvin =5) keskiarvot tarjoavat valistuneelle lukijalle täysin erilaisen tulkintamaailman kuin se, mitä Valitut Palat lehdistötiedotteessaan tarjoaa. Esimerkiksi väittämän ”Vain järjestäytymällä voidaan tehokkaasti ajaa palkansaajien etua” keskiarvo on ammattiliiton jäsenillä peräti 4,15. Muutoinkin ammattiliiton jäsenyyden perusteista esitettyjen väittämäskaalojen keskiarvotarkastelu korostaa pikemmin, että ay-liike koetaan vastaajien keskuudessa tärkeäksi.
Tulkinta, jonka mukaan ay-liike on vieraantunut jäsenistään on vähintäänkin rohkea, sillä tämän vastausvaihtoehdon oli kaikista tutkimukseen osallistuneista valinnut 15 %. Useimmin ammattiyhdistysliikettä kuvaavista monivalintavaihtoehdoista oli valittu ”Ajaa hyvin palkansaajien etua” (42%), ”Ammattitaitoinen ja tehokas” (21%) ja ”Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen” (17%). Todellisena tulostulkinnan kukkasena voi pitää tutkimuksesta Kauppalehdessä esitettyä päättelyä, jonka mukaan ay-liittojen suosion lasku heijastuisi suoraan niiden talouteen. Päättely pohjautuu ”tulokseen”, jonka mukaan vain kymmenen prosenttia pitää yli 250 euron vuosijäsenmaksua kohtuullisena!
Tutkimuksissa saatavien tulosten objektiivisuus on laaja aihe. Ainakin kaksi asiaa on aina syytä erottaa toisistaan: tutkimustulokset havaintoina ja tulosten tulkinta. Tutkimustuloksia esiteltäessä on tutkimuseettisesti suositeltavaa pyrkiä mahdollisimman suureen objektiivisuuteen. Tuloksissa on lisäksi syytä avoimesti tuoda esille sellaiset tutkijan tai tutkimuksen teettäjän lähtökohdat, jotka suuntaavat tulkintaa. Tulosten tulkitsijan rooli ja vastuu on keskeinen, sillä tutkimuksen tekoon perehtymättömän lukijan on jokseenkin mahdotonta nähdä esitettyjen tulosten taakse. Yhtä mielenkiintoista kuin se, mitä on esitelty, on se, mitä ei ole esitelty. Poisjätetyt osat saattaisivat tuoda tuloksiin kokonaan erilaisen sävyn ja erilaisia tulkintoja.
Pertti Jokivuori
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän työskentelee ohjelmakoordinaattorina Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelmassa Jyväskylän yliopistossa.
Kaavio: Taloustutkimus: Ammattiyhdistystutkimus 2003 / Valitut Palat – Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään – Vain järjestäytymällä voidaan tehokkaasti ajaa palkansaajien etuja (pdf)