SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kehottaa tekemään enemmän erilaista. Entiseen tyytymällä ei synny uutta. Ja henkilöstön ideoitakin kannattaisi kuunnella.
Vaikutusmahdollisuuksilla hyvän kierteeseen
Suomalainen työkulttuuri on jäänyt jälkeen niin digitaalisuudessa kuin ihmisten kasvavasta halusta itse päättää asioista. Kun ihmiset haluavat vaikuttaa työhönsä, työn tekemiseen tai tuotteisiin ja palveluihin, siitä päästään helposti hyvän kierteeseen.
Pelkkä totteleminen ja ohjeiden tarkka noudattaminen ei johda innovaatioihin, vaan leipääntymiseen ja vie työmotivaatiota alas. Tehostetaan, trimmataan, virtaviivaistetaan, säästetään. Näin joudutaan kutistamisen kierteeseen. Sipilän hallituskin haluaa työajan pidentämisellä lisää entistä, ei fiksumpaa tekemistä.
Suomalaisessa työelämässä ei uskalleta ottaa riskejä, ainakaan työkulttuurimme ei tähän kannusta.
− Meidän pitäisi tehdä enemmän erilaista kuin jatkaa entiseen turvalliseksi todettuun malliin. Pitäisi hyödyntää työntekijöiden ideoita, muistuttaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Pois kutistamisen kierteestä
− Kuitenkin kolmannes työntekijöistä on tehnyt työpaikoillaan aloitteita. Meidän pitäisi olla avoimia uusille ajatuksille ja kannustaa aloitteellisuuteen, jopa palkita aloitteista. Kun ei kannusteta uusien ideoiden tuottamiseen, niin tästä on jo nyt syntynyt hirvittävä tuottavuusvaje, Antila huolestuu.
Jos aloitteiden ja uudenlaisten ideoiden esittäminen ei johda mihinkään, innostus loppuu nopeasti. Ideoiden eteenpäin vieminen ja niiden työstäminen vaikka uusiksi tuotteiksi ja palveluksi, voi johtaa myönteiseen kierteeseen.
Tuskin Suomi kääntyy nousuun palkoja alentamalla ja työaikaa pidentämällä. Kannustajina ja työntekijöiden motivoijina ne ovat Antilan mukaan kovin heikkoja.
Yrityksille, jotka tyytyvät nykyiseen, on houkuttelevaa pienentää työvoimakustannuksia. Suomessa ei voida tehdä enemmän ja halvemmalla, sillä aina löytyy hyvinkin läheltä maita, joissa on vielä matalammat työvoimakustannukset.
Innovaatioiden tiellä eteenpäin
Juha Antila vaatii enemmän erilaista, uusia tuotteita ja palveluja, asiakkaiden kuuntelua. Hänen mukaansa henkilöstöään hyödyntävät firmat pärjäävät paremmin. Esimerkiksi palvelutyössä ihminen, joka tuottaa parempaa palvelua tai erilaista palvelua, on myös innostuneempi työssään ja näin edelleen parantaa palveluaan.
− Mutta missä ovat palvelujen parantajat, jos työoloja koko ajan heikennetään?
Gary Hamelin mukaan arvonnousun kannalta älykkyyden, ahkeruuden ja kuuliaisuuden merkitys on 20 prosenttia. Tästä kuuliaisuuden osuus on pyöreä nolla, sillä tottelevaisuus ei tuota uutta. Kun taas intohimoisen sitoutumisen, luovuuden ja aloitteellisuuden merkitys on 80 prosenttia.
Työstä oma juttu
Meillä Suomessa on haettu tehoa prosesseista ja tehty paljon organisaatiouudistuksia. Monet niistä ovat onnistuneita, mutta kun tehokkuusajattelu viedään aina vain pidemmälle, niin pian se jyrää ihmisen eikä näin tuota mitään uutta. Tehokkuudella ei hoideta asiaa, jos ihmisillä ei ole aikaa ideointiin. Kyynistymällä ei tuoteta uusia palveluja tai laajenneta valikoimaa.
Leipääntynyt ei koe voivansa vaikuttaa, eikä työ ole hänen oma juttunsa. Mutta jos työstä voi tehdä oman juttunsa, siitä tulee läheinen, osa identiteettiä ja siitä välitetään. Omaan juttuun sitoudutaan, siihen halutaan vaikuttaa ja sitä ollaan valmiita kehittämään.
Suomalaiset haluavat pysyä työssä ja sitoutua siihen. Niinpä vuokratyö, alihankinta ja määräaikaisuudet ovat väärä konsepti saada sitoutunutta työvoimaa.
− Meillä puhutaan joustoista, mutta ei yhtään ajatella, mitä kaikkea saataisiin aikaan positiivisilla, ihmistä arvostavilla joustoilla. Meillä pitää olla jotain toivoa virittävää − kannustusta, aloitepalkkioita, myönteistä suhtautumista oma-aloitteellisuuteen ja uuden kehittelyyn.
Aino Pietarinen