Vaikutusmahdollisuuksilla hyvän kierteeseen

Jos työntekijä kokee, että johtaminen on oikeudenmukaista ja hän voi vaikuttaa työhönsä, niin näillä eväillä työntekijä on fyysisesti ja psyykkisesti terveempi kuin kollegansa, jonka työpaikalla johtaminen on epäoikeudenmukaista ja joka ei voi vaikuttaa työhönsä.

Kun SAK:n viime vuonna kerätyn työolobarometrin tuloksia tarkasteltiin vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta, havaittiin, että jos henkilöllä on paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia, niin työssä tuntuvat lähes kaikki asiat olevan kohdallaan: työntekijä viihtyy työssään, jaksaa hyvin ja sairastaa vähemmän. Ihan samanlaisia tuloksia on valtakunnallisessa työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa sekä useissa lääketieteen tutkimuksissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Työn epävarmuus ja hyvinvointi -hankkeen raportin mukaan ”organisaation oikeudenmukainen johtaminen ja päätöksenteko sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä olivat suoraan yhteydessä henkilökunnan hyvinvointiin”.
Samassa raportissa todetaan, että huonot vaikutusmahdollisuudet työssä on yhdistetty mm kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Lisäksi vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat ennustaneet sairauspoissaoloja ja heikompaa itse arvioitua terveyttä.

– Vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä pidetään usein pehmeänä keinona, mutta oikeasti se on ainakin tutkimustulosten valossa tosi kova keino, sillä se lisää tuottavuutta, parantaa terveyttä ja työssä viihtyvyyttä sekä pidentää työuria, SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen korostaa.

Juntunen pitää kummallisena, ettei tutkimustuloksia vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen positiivisista vaikutuksista oteta todesta, koska työpaikoilla vaikutusmahdollisuudet ja työn kokeminen mielekkäänä ovat vähentymässä. Trendi on huolestuttava.

– Työntekijän ottaminen mukaan oman työn järjestämistä koskevaan päätöksentekoon olisi halpa, jopa ilmainen keino lisätä työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Harmi, ettei tähän työpaikoilla panosteta tarpeeksi, Juntunen toteaa.

Kolmanneksella melko hyvät vaikutusmahdollisuudet

SAK:n työolobarometrin mukaan reilulla kolmannekselle työntekijöistä on vähintään melko hyvät mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, mikä lisää työn mielekkyyttä ja sitä kautta jaksamista, jatkamista työelämässä ja työn tuottavuutta. Barometria julkistettaessa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila piti vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä hälyttävänä suuntauksena.

SAK:laiset, joilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia työnsä järjestelyihin, arvioivat työelämän laatua myönteisesti. Sen sijaan ne, jotka eivät voi vaikuttaa, kokevat muita useammin, että työtä arvostetaan vähemmän, työssä voi hyödyntää omaa osaamistaan huonosti tai työn ja yksityiselämän yhdistäminen on vaikeaa. Lisäksi alle puolet heistä suosittelisi nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen.

Vain kuudella prosentilla SAK:laisista on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn järjestelyihin. Lisäksi 30 prosenttia voi vaikuttaa melko paljon. Kuitenkin peräti 15 prosenttia ei voi vaikuttaa työnsä järjestelyihin ollenkaan. Kuljetusalalla luku nousee 33 prosenttiin.

Mielenkiintoista ja osaamista hyödyntävää

Sellaiset työntekijät, joilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia, pitävät työtään mielenkiintoisena (97%), voivat hyödyntää osaamistaan (99%) ja kokevat, että työtä arvostetaan (96%). Mutta heistä, joilla ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia, pitää työtään mielenkiintoisena vain 53 prosenttia, osaamistaan voi hyödyntää 61 prosenttia ja työtä arvostetaan vain 40 prosentin mielestä.

Jos työntekijällä on paljon vaikutusmahdollisuuksia, niin 97 prosenttia heistä arvioi työnantajan luottavan heihin ja 87 prosenttia kokee työnantajan arvostavan työntekijöitä. Paljon vaikutusmahdollisuuksia omaavista 77 prosenttia kokee työnantajan kannustavan kokeilemaan uusia asioita, kun taas vailla vaikutusmahdollisuuksia olevista näin kokee vain 21 prosenttia. Jos on paljon vaikutusmahdollisuuksia, niin 74 prosentin mielestä työnantaja huolehtii kehittymismahdollisuuksista, mutta vain 32 prosenttia on samaa mieltä niistä, joilla ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia.

Työn mielekkyys heikentynyt

Työelämän tutkijat pitävät työn mielekkyyden muutosta jonkinlaisena työelämän kehityksen mittarina. Viime aikoina tämä mittari on laskenut uhkaavasti. Noin puolet (51%) on sitä meiltä, että työn mielekkyys on pysynyt ennallaan. 18 prosenttia arvioi työn mielekkyyden menneen parempaan suuntaan, kun samaan aikaan 30 prosenttia arvioi sen muuttuneen huonompaan suuntaan.

Niistä, joilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia, kolmannes (34%) on havainnut työelämän muuttuneen parempaan suuntaa ja vain yhdeksän prosentin mielestä kehitys on mennyt huonompaan. Niillä, joilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia, on vastakkainen käsitys työn mielekkyyden muutoksesta. Myönteisenä kehityksen näki seitsemän prosenttia, mutta liki puolet (48%) heistä koki työn mielekkyyden menneet heikompaan suuntaan.

Myös TEM:in Työolobarometrin mukaan ”työn mielekkyys ja työhalut yleensä” on jo muutaman vuoden ajan heikentynyt. Yhä useampi arvioi työn mielekkyyden vähentyneen.

Aino Pietarinen

Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla