Vähemmän holhousta
SAK:n mielestä aikuiskoulutusjärjestelmä kaipaa remonttia, jotta se vastaisi paremmin työelämän vaatimuksia ja tavoittaisi kipeimmin koulutusta tarvitsevat ryhmät.
– Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on noin 600 000 aikuista, joilla on puutteita perustaidoissa eli lukemisessa, kirjoittamisessa ja tietotekniikan hallinnassa. Tämä tarkoittaa, että heillä on vaikeuksia selviytyä arjessa ja työelämässä, Saana Siekkinen sanoo.
Aikuiskoulutukseen osallistuvat vähiten ne, joilla tarve olisi suurin. Tällainen ryhmä on esimerkiksi peruskoulutuksen varassa olevat ikääntyneet työntekijät, joiden työ uhkaa hävitä kokonaan. Myös monet maahanmuuttajat ovat osaamiskuopassa.
Saana Siekkisen mukaan työttömien omaehtoista koulutusta pitäisi muuttaa siten, että työtön pääsisi jatkossa nykyistä helpommin opiskelemaan työttömyysturvalla uuteen ammattiin. Lisäksi SAK vapauttaisi sivutoimisen opiskelun. Jos työtön työnhakija on työmarkkinoiden käytettävissä, hän voisi opiskella työnhaun ohessa vapaasti ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä.
– Jos työtön hakee aktiivisesti töitä, ei pitäisi olla merkitystä sillä, että hän sivutoimisesti opiskelee.
Saana Siekkinen on tyytyväinen aikuiskoulutuksen tukijärjestelmiin. Ammattitutkintostipendi ja aikuiskoulutustuki vahvistavat SAK:laisissa ammateissa olevien työmarkkina-asemaa.
– Suomessa eletään tutkintopainotteisesti, pitkän linjan työntekijänkin on hyvä saada näyttötodistus omasta osaamisestaan. Aikuiskoulutustuessa tulisi puolestaan suosia nykyistä lyhempiä opintojaksoja.
Työnantajan tukema koulutus osuu harvoin duunariammatissa oleviin, mikä on kuitenkin korjattavissa oleva epäkohta.
– On työnantajankin etu, että kaikkien työntekijöiden osaamisesta pidetään huolta, Saana Siekkinen tähdentää.
