Uusi kv-päällikkö Marjaana Valkonen: Globalisaatio tehnyt ILOsta entistä tärkeämmän
SAK:n hallitus valitsi 29.5.2001 kehittämispäällikkö Marjaana Valkosen (49 v.) järjestön uudeksi kansainvälisten asioiden päälliköksi. Paikka vapautui, kun sen edellinen haltija johtaja Tuulikki Kannisto jäi aikaisemmin keväällä eläkkeelle.
Marjaana Valkonen on työskennellyt SAK:ssa vuodesta 1979 lähtien. Hän on mm. vastannut pitkään SAK:n kehittämistyöstä ja sen kansainvälisestä osuudesta.
Taustaltaan Marjaana Valkonen on historiantutkija ja valtiotieteiden maisteri, jonka kynänjälki näkyy SAK:n historian kahdessa ensimmäisessä osassa (Yhdessä elämä turvalliseksi, osat I-II). Jäsenenä hän on useissa kansallisissa työelämän tutkimukseen liittyvissä toimikunnissa ja komiteoissa, mm. valtion tiede- ja teknologianeuvostossa, työelämän tutkimuspolitiikan neuvottelukunnassa ja teknologiavaltuuskunnassa.
Kansainvälisissä tehtävissä Marjaana Valkonen toimii mm. Suomen palkansaajien valtuutettuna ILOssa. Hän on ollut useita vuosia Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön, Dublinin säätiön hallinnossa ja myös hallituksen puheenjohtajana.
Työelämän oikeuksien julistus on ollut tarpeen
– Juhannuksen alla päättynyt ILOn työkonferenssi ilmensi hyvin järjestön perustehtävää. Poliittiselta profiililtaan kokous ei yltänyt samaan kuin muutamana edellisenä vuotena. Kuitenkin saatiin taas eräs merkittävä prosessi myönteiseen päätökseen. Maataloustyöntekijöille neuvoteltiin alan ensimmäinen globaali työsuojelusopimus, kertoo Marjaana Valkonen.
ILOssa vuonna 1998 sovittu työelämän oikeuksien julistus ja vuoden 1999 lapsityön pahimpiin muotoihin puuttuva sopimus ovat myös viime vuosien suuria saavutuksia. Työelämän oikeuksien julistukseen sisältyvä seurantajärjestelmä on Marjaana Valkosen mielestä ollut tehokas väline seurata työelämän oikeuksien tilaa. Siihen liittyvän raportointijärjestelmän mukaisesti tänä vuonna raportoitiin pakkotyön käytöstä eri maissa.
– Vaikkakin yhteenveto oli synkkää luettavaa, antaa se ongelmasta todellisen kuvan ja siten myös mahdollisuuksia etsiä ratkaisuja pakkotyön vähentämiseen. Seuraava vuonna jäsenmaat raportoivat lapsityön käytöstä.
Osastopäällikkö Marjaana Valkonen mainitsee ILOn ajankohtaisista kuulumisista vielä viimevuotisen Burma-päätöksen. Maan sotilasjuntan lähes miljoonan pakkotyöläisen vuoksi ILO päätyi poikkeuksellinen jyrkkiin painostustoimiin. Niiden tuloksena Burmasta on saatu lupauksia seurantaryhmän pääsemiseksi maahan ja mahdollisuuksista omaehtoisiin tutkimuksiin. ILOn ryhmän vierailu toteutunee jo tulevana syksynä.
Mielenilmaisu pakkotyötä vastaan
Kaksi vuotta sitten kansalaisjärjestöt kampanjoivat maailmanlaajuisesti lapsityötä vastaan. Kampanja tuli tunnetuksi nimellä Global march against child labour”, Maailman marssi lapsityötä vastaan . Suomen oloissa siihen osallistuttiin poikkeuksellisen laajalla järjestöpohjalla – mukana oli 15 kansalaisjärjestöä. Marjaana Valkonen pitääkin kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä hyvänä vaikuttamisen kanavana.
– Silloin kun meillä on yhteiset tavoitteet ja toimintakeinot, yhteistyö on hedelmällistä.
Lapsityökampanjan myönteisiin kokemuksiin viitaten hän ehdottaakin, että myös pakkotyön poistamiseen voitaisiin vaikuttaa laajalla kansalaismielipiteellä. Pakkotyön uhrejahan ovat usein juuri lapset. Muuten Marjaana Valkonen sanoo, että ay-liikkeen ensisijainen paikka on neuvottelupöytä. Ay-liikkeen vaikuttamisen pääväylä on siellä, missä ay-liike istuu neuvottelupöydässä.
Maatalouden työsuojelusopimus ay-liikkeen ansiota
Osastopäällikkö Marjaana Valkonen on toiminut Suomen palkansaajien valtuutettuna ILOssa vuodesta 1997 ja kansallisessa ILO-neuvottelukunnassa vuodesta 1996. Kaikkiaan 1990-luvulla ILOn merkitys on korostunut, hän arvioi. Globalisaatio on tehnyt järjestöstä entistä tärkeämmän. ILO on organisaatio, jolla vain ja ainoastaan on oikeus säätää työelämän normeja ja siten vahvistaa globalisaation sosiaalista ulottuvuutta.
– Kouluesimerkkinä tästä työstä on juuri tänä kesänä syntynyt uusi sopimus maatalouden työsuojelusta. Sopimukseen päästiin kansainvälisen ay-liikkeen ansiosta. ILOn työntekijäryhmä ja maailman ay-järjestö VAKL olivat yksituumaisesti ja määrätietoisesti ajaneet sopimusta jo pitkään. Sen solmimisesta sovittiin sitten vuosi takaperin ja nyt siis tehtiin itse sopimus. Vaikkakin Suomessa on työsuojelu jo melko hyvissä mallissa, kannattaa muistaa, että ensimmäisen kerran historiassa kehitysmaiden maataloustyöntekijöitä suojaa edes jonkinlainen sopimus. Jo pelkästään Afrikan työtä tekevästä väestöstä arvioidaan 80 prosenttia työskentelevä maatalouden piirissä, muistuttaa Marjaana Valkonen.