Uudistus tuo perhevapaat nykyaikaan, mutta joustavuutta olisi voitu lisätä vielä enemmän

1. Mikä perhevapaissa muuttuu?

– Uudistus lisää isien käytettävissä olevia vapaita ja edistää näin yhdenvertaista vanhemmuutta. Ansiosidonnaisten vapaiden määrä lisääntyy kokonaisuudessaan vajaalla kahdella kuukaudella. Isät saavat uudistuksen myötä myös korotettua päivärahaa, mikä toivottavasti kannustaa isiä käyttämään vapaita. 

– Myös työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun perhevapaita voi jatkossa pitää osissa. Vanhempainrahaa voidaan maksaa joustavasti yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai päivästä tai vaikkapa joka toinen viikko. Hyvää on myös se, että yksittäisistä työpäivistä ei rokoteta eli käyttämättä jäänyt perhevapaapäivä jää myöhemmin käytettäväksi.

 – Uudistuksessa huomioidaan nykyistä paremmin myös erilaiset perhemuodot. Parannuksia tulee esimerkiksi monikko-, adoptio- ja yksinhuoltajaperheille. 

2. Mikä on pettymys?

– Perhevapaiden käytön joustavuus lisääntyy, mutta palkansaajien mahdollisuudet hyötyä joustoista jäävät valitettavasti jatkossakin rajallisiksi. Uudistuksessa työsuhteessa olevat ja muut ovat eri asemassa joustavien vapaiden käytön suhteen. 

– Etuusjärjestelmä ei enää jatkossa rajoita vapaiden pitämistä, joten esimerkiksi yrittäjä tai freelancer voi pitää vapaita hyvinkin joustavasti. Työsuhteessa olevilla työsopimuslaki kuitenkin rajoittaa vapaiden pitämistä niin, että niiden ilmoittaminen täytyy tehdä pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen vapaan aloitusta. Työsuhteessa oleva voi pitää vanhempainvapaita uudistuksen jälkeen neljässä osassa vuoden aikana, kun nykyään ne voi pitää kahdessa osassa.  

3. Miksi kotihoidontuki jää ennalleen?

– Uudistuksen yhteydessä olisi ollut hyvä tarkastella kaikkia lastenhoidon tukia, muun muassa kotihoidontukea. Olisi tärkeää, että perhevapaat olisivat kokonaisuudessaan yhdenvertaista vanhemmuutta tukevia, perheiden arkea helpottavia ja tasa-arvoa edistäviä. Nyt hallitus kuitenkin päätti, että kotihoidontukeen ei tässä yhteydessä kosketa.