Työurat pitenevät
Työuria pidentämiseksi on tärkeää, että kaikilla on työtä. Työllisyysasteen nousu osaltaan pidentää työuria. Eläkeikää nostamalla ei juuri pidennetä työuria vaan parempiin tuloksiin päästään esimerkiksi työelämän muutoksilla, joilla voidaan ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.
Työpaikkojen lisääminen on tärkeää. Työssä olevien työolojen parantaminen esimerkiksi toteuttamalla ns. Ahtelan työryhmän ehdotuksia pidentävät osaltaan työuria. Usein työntekijä jaksaa pidempään, jos hänen työtään pystytään muuttamaan alentuneen työkyvyn mukaisesti tai työajat joustavat työntekijän tarpeen mukaan. Myös työterveyshoidon hyvillä järjestelyillä voidaan vaikuttaa pitkittyneisiin sairauslomiin tai työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen.
Ikääntyville töitä
Ikääntyvien eli 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on viime vuosina hieman noussut. Vuonna 2000 ikäryhmästä oli työssä reilut 20 prosenttia, mutta viime vuosina työllisten määrä on kivunnut 40 prosenttiin. Kun tarkastellaan 55–59-vuotiaiden ryhmää, niin viime vuosina heidän työllisyysasteensa on noussut hieman yli 70 prosenttiin.
Vanhemman väen työllistämisestä eivät työnantajat ole olleet kiinnostuneita. Vain työvoimapulasta kärsivillä hoiva-aloilla on tarjottu sijaisuuksia vanhemmallekin väelle. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuitenkin arvioi, että vielä tällä vuosikymmenellä nähdään työmarkkinoilla iso murros, jolloin joudutaan kilpailemaan työvoimasta.
Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät. Ikääntyviä irtisanotaan eikä tämä varmaankaan lopu, vaikka työttömyysturva lisäpäivärahat lopetettaisiin. Lisäpäiväraha on ollut vanhemmille, jo 500 päivää työttömänä olleille, silta eläkkeelle jääntiin. Muuten he olisivat pudonneet pienelle työmarkkinatuelle. Lisäksi on syytä muistuttaa, että lisäpäivärahalla oleva on normaali työnhakija, jolla on velvollisuus mennä tarjottuun työhön.
Sosiaalitupossa sovittiin, että vuosina 2009–11 aktiivitoimia piti kohdentaa työttömyysputkella oleville työttömille. Näitä tehostettuja aktiivitoimia ei ole kuitenkaan toteutettu.
Joustavia työaikoja
Työntekijöiden oikeudella vaikuttaa työaikoihinsa on merkitystä työurien pidentämisessä. Monelle tuo helpotusta, jos viimeisinä työvuosina ei tarvitse tehdä yötyötä, rankkaa vuorotyötä tai että voi tarvittaessa lyhentää työaikaansa.
Ikäohjelmista on monilla työpaikoilla myönteisiä kokemuksia sekä eläköitymisiän myöhentämisessä että sairauspoissaolojen vähentämisessä.
Laaja seurantatutkimus "Kunta 10" on osoittanut, että työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan pienentää riskiä tulla työkyvyttömäksi. Erityisen selvä suojaava vaikutus on tuki- ja liikuntaelonsairauksissa. Näissä työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyys on miehillä puolet ja naisilla kolmanneksen pienempi, jos heillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin. Tutkimuksessa on havaittu suojaavaa vaikutusta myös mielenterveyssairauksissa, joissa riski työkyvyttömyyteen on viidenneksen pienempi.
Vaikuttavaa työterveyshuoltoa
Työkyvyttömyyden ehkäisyssä työterveyshuollolla on keskeinen asiantuntijarooli. Työpaikoilla, jotka ovat panostaneet työterveyshuollon vaikuttavuuteen, onkin hyviä kokemuksia työterveyshuollon roolista työkyvyttömyyden ehkäisemisessä.
Työterveyshuollon asiantuntemuksella voidaan parantaa työntekijän työolosuhteita, esimerkiksi työkohteen ergonomiaa ja työtapoja. Oivallisesti toimiva työterveyshuolto varmistaa jo ennakoivasti, etteivät sairauslomat pitkity ja ettei työkyvyttömyys kohtaa ennen aikojaan.
Työterveyshuollon ongelmana on myös sen kattavuus. Lyhyiden työ- tai toimeksiantosuhteiden työterveyshuolto on usein järjestämättä samoin kuin alihankintaketjujen usein pienten työpaikkojen työterveyshuolto.
SAK kuitenkin muistuttaa, että työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan vastuulla.
Työnantajat nihkeitä työurien pidentämisessä
SAK:n luottamusmiespaneelin mukaan työntekijät ovat valmiita työskentelemään yli 63-vuotiaana, mutta työnantajat eivät ole edistäneet ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymistä.
– Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii suureen ääneen eläkeiän nostoa, mutta samaan aikaan työnantajat eivät ole innokkaita toimimaan työurien pidentämiseksi, muistuttaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Puheenjohtaja Lauri Lyly muistuttaakin, että vanhuuseläkkeellehän pitää lähteä vasta 68-vuotiaana.
Luottamusmiespaneelissa kysyttiin myös asioita, jotka saisivat jatkamaan työelämässä 63 ikävuoden jälkeen.
Parhaiten työssä jatkamista motivoivat mielekäs työ, hyvä ja kannustava työyhteisö, työn keventäminen, ikääntyvien työntekijöiden työn arvostaminen sekä joustavammat työajat.
Aino Pietarinen
