Työttömyys tulee kalliiksi
Työttömyyden hoito kaipaa vähemmän keppiä ja enemmän porkkanaa, toteaa SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen. Hänen mukaansa pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi pitää tehdä kaikki voitava. Työttömyys tulee yksiselitteisesti liian kalliiksi.
Työttömyyden vähentäminen kannattaa. Jos työttömyyttä onnistutaan vähentämään keskimäärin yhdellä päivällä, niin se merkitsee 23 miljoonan euron säästöä työttömyysturvan kustannuksiin.
− Tämän vuoksi työttömien työllistämisen eteen kannattaa satsata. Kuitenkin työttömien määrän kasvaessa on aktivointiaste laskenut ja säästöt näkyvät myös työvoimapalveluissa. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät on jätetty oman onnensa nojaan, sillä tämän ryhmän aktivointiaste on alle kahdeksan prosenttia, Saana Siekkinen muistuttaa.
Kun työttömyys on korkeinta perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneiden joukossa, niin Siekkinen pitää hallituksen leikkauksia ammatillisesta koulutuksesta suorastaan tyrmäävinä. Leikkaukset merkitsevät noin 18,5 prosentin leikkausta ammatillisen koulutuksen menoista. Se on paljon! Monille koulutus ja uuden ammatin hankkiminen on kuitenkin tehokkain väylä uuteen työhön.
Työttömyysturva selkeämmäksi
Työttömyysturva on tällä hetkellä monimutkainen järjestelmä, joka kaipaa kipeästi selkeyttämistä. Tämän vuoksi SAK:ssa on kehitetty ensiavuksi neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa.
Työelämän muuttuessa yhä useammalla limittyy palkkatyö ja yrittäjyys. SAK tarjoaa yhdistelmävakuutusta yrittäjän ja palkansaajan tuloille. Näin palkansaaja voisi vakuuttaa yrittäjätuloja ja yrittäjä palkkatuloja.
Samalla työttömyysturvasta tulisi kattavampi ja kannustavampi työnteon muotojen vaihdellessa.
SAK ehdottaa myös sovitellun päivärahan tuntirajan, nyt 80 prosenttia, poistoa.
Näin päästäisiin eroon työaikaseurantaan liittyvistä ongelmista ja tilanteista, joissa vähäinenkin työnteko voi viedä oikeuden etuuteen.
Kiusaamisesta kannustamiseen
Moni työtön ei uskalla ottaa vastaan lyhytaikaista työtä tai kouluttautua, koska pelkää toimeentulonsa menettämistä. Välillä työtön kokee kontrollin suorastaan kiusaamiseksi, koska TE-toimistojen päätöksiä ei aina voi ennakoida ja ne poikkeavat toisistaan.
Siksi SAK ehdottaa työvoimapoliittisen harkinnan vähentämistä. Näin helpottuisi omaehtoinen kouluttautuminen ja sivutoiminen opiskelu. Lisäksi olisi hyödyllistä, että omaehtoisen koulutuksen aikana voisi keskittyä opiskeluun ilman työnhakuvelvoitetta.
SAK:n Saana Siekkisen mukaan myös etuuksien myöntämiseen liittyvää työvoimapoliittista harkintaa voisi jättää vähemmälle. Kontrolli voitaisiin hoitaa ensisijaisesti tuloseurannan kautta.
SAK ehdottaa myös, että byrokratian purkutalkoiden nimissä otettaisiin kaikki irti tulorekisteristä. Tämä vähentäisi lisäselvitysten tarvetta. Tulorekisteriä hyödyntämällä voitaisiin hoitaa etuuksien toimeenpano ja maksaminen mahdollisimman kattavasti.
Lisäksi etuuksien määrittelyyn ja maksamiseen tarvittavien yksityiskohtaisten tietojen määrää voitaisiin vähentää.
Pitkäaikaistyöttömyyteen puututtava
Meillä on liki 127 000 pitkäaikaistyötöntä ja vanhastaan tiedetään, että työllistyminen vaikeutuu työttömyyden pitkittyessä. SAK:n työelämäasioiden johtajan Saana Siekkisen mukaan työttömät ovat kertoneet, että työvoimatoimistot tapaavat heitä keskimäärin kerran vuodessa.
SAK velvoittaisikin TE-toimistot tekemään kymmenen kuukautta työttömänä olleille työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja selvityksen palvelujen tarpeesta. Työkykynsä menettäneet, ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät SAK päästäisi eläkkeelle.
Pitkäaikaistyöttömille pitää kyetä tarjoamaan räätälöityjä palvelukokonaisuuksia. Esimerkiksi työkokeilu palkkatuetussa työssä voisi toimia siltana uuteen työhön. SAK arvioi, että myös järjestöillä on tärkeä rooli pitkäaikaistyöttömien työllistäjinä. Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, että kolmannella sektorilla olisi työpaikkoja, mutta ei ole rahoitusta palkkatukeen.
Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen vaatii henkilökohtaisen palvelun vuoksi lisää resursseja TE-toimistoihin. Nyt käy usein niin, ettei työvoimapalvelujen tarvitsija edes saa aikaa työvoimatoimistoon.
Aino Pietarinen