Kuva: Patrik Lindström.
Työttömien palvelut turvattava muutoksessa yhdenvertaisesti koko Suomessa
SAK:n hallitus vaatii uudistuviin työttömien palveluihin lisää joustavuutta. Työttömien erilaisiin tilanteisiin ja palvelutarpeisiin on vastattava nykyistä paremmin.
Työttömien palvelut ovat isossa myllerryksessä. Toukokuun alussa tuli voimaan pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Maan hallitus valmistelee lisäksi työvoimapalveluiden siirtoa kuntien vastuulle vuoden 2024 alusta.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia monimutkaisena ja kankeana . Mallissa työttömän työnhakijan tulee hakea joka kuukausi lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa. Kun työttömyys on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, voi TE-toimisto lähettää myös niin sanottuja velvoittavia työtarjouksia.
– Työttömien erilaisiin tilanteisiin ja palvelujen tarpeisiin pitäisi vastata joustavammin. TE-toimistot ja kunnat tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia muokata palveluja ja työnhakuvelvoitetta ihmisten tarpeiden mukaan, Jarkko Eloranta korostaa.
SAK on huolissaan myös pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanon onnistumisesta. Riittävätkö TE-toimistojen ja kuntien resurssit järjestämään uuden mallin mukaiset palvelut työttömille?
Uudessa mallissa työttömyysturvan karenssit lievenevät nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi ensimmäisestä sovitusta tapaamisesta pois jäämisestä tai tahattomasta työnhaun virheestä seuraa jatkossa vain muistutus.
– Karenssien porrastaminen ja lyhentäminen on kauan odotettu uudistus, jota SAK on vaatinut jo pitkään. Myös työttömän oman valinnanvapauden lisääminen työnhaussa työttömyyden alussa on myönteinen muutos aikaisempaan, Jarkko Eloranta toteaa.
Vahva työllisyyspohja on ehdoton edellytys TE-palvelujen kuntiin siirron onnistumiselle
Hallitus valmistelee lisäksi toista suurta työvoimapoliittista uudistusta, jossa työ- ja elinkeinopalvelut siirretään vuonna 2024 valtiolta kuntien vastuulle. Uudistuksen kantava ajatus on tuoda TE-palvelut lähemmäs asiakkaita sekä kannustaa rahoituksen kautta kuntia tehokkaaseen työllisyyden edistämiseen.
Kuntien mahdollisuudet ottaa TE-palvelut hoitaakseen ovat hyvin vaihtelevia. Työllisyyden edistämisen ministeriryhmä linjasikin syyskuussa 2021, että TE-palvelut siirretään kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä.
SAK korostaa, että vahva työllisyyspohja on ehdoton edellytys uudistuksen onnistumiselle.
– Työttömien palvelut on turvattava yhdenvertaisesti koko Suomessa. Ei pidä myöskään unohtaa, että toimivilla TE-palveluilla on suora yhteys työttömyysturvan saamiseen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa.
SAK tähdentää, että TE-palveluiden siirrossa valtiolta kuntiin siirtyvien työntekijöiden asemasta on huolehdittava.
– Siirtoa pitää valmistella yhdessä työntekijöiden kanssa muutosohjelmalla. Kuntien on myös huolehdittava, että TE-palveluiden hoitoon varataan riittävät resurssit, Eloranta sanoo.
Uudistuksella on syytä etsiä tehokkaita toimintatapoja eri viranomaisten välille. Esimerkiksi kuntien velvollisuudet ovat laajenemassa työmarkkinatuen kustannuksista osin perus- ja ansiopäivärahaan. SAK:n mielestä ansiopäivärahaan liittyvän rahoitusosuuden perintä on toteutettava ilman turhaa hallinnollista taakkaa ja henkilötietojen siirtelyä työttömyyskassojen kautta.