Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Työterveyshuoltolaki voi jäädä…

Uutinen

Työterveyshuoltolaki voi jäädä torsoksi

SAK vaatii lisätoimia

Muun muassa työjärjestelyt ja työn kuormittavuus kirjataan työterveyshuoltolakiin entistä selkeämmin, jos lain uudistamista selvitelleen työryhmän esitykset hyväksytään. Niissä korostuu etenkin työssä jaksaminen. Esitys luovutettiin keskiviikkona peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralle.

SAK:n työympäristöosaston päällikön Kirsti Palanko-Laakan mukaan ehdotus uudeksi laiksi vastaa pitkälti SAK:n tavoitteita. Järjestö on valmistelussa korostanut erityisesti työterveyshuollon palvelujen turvaamista pienissä yrityksissä ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville työntekijöille.

Palanko-Laaka arveli kuitenkin keskiviikkona, että uusi laki voi jäädä torsoksi ilman sosiaali- ja terveysministeriön lisätoimia.

– Ongelmina ovat erityisesti työpaikkatason työterveysseurannan ja viranomaisvalvonnan puute sekä työterveyshuoltopalvelujen saatavuuden ja resurssien riittämättömyys, Palanko-Laaka totesi.

SAK jätti keskiviikkona ministeriölle kirjelmän, jossa vaaditaan riittäviä työterveyshuollon resursseja, moniammatillisia palveluja ja työterveyshuollon lisäämistä terveyskeskusten kautta.

Järjestö vaatii myös viranomaisvalvonnan tehostamista ja työterveyshuollon toimijoiden yhteistyötä sekä ammatillisesti riippumattomia työterveyshuollon palveluja.

Työn kuormitus selvitettävä

Uutta lakia valmistelleessa työryhmässä istunut SAK:n lakimies Timo Koskinen arvioi, että uudessa laissa otetaan työn aiheuttamat ongelmat huomioon aiempaa laajemmin. Hän nostaa yhdeksi uuden lain keskeisistä asioista työntekijän oikeuden pyytää selvitystä työnsä kuormituksesta.

Esityksen mukaan työntekijä voisi pyytää työterveyshuoltoa tekemään yhdessä työnantajan kanssa selvityksen oman työnsä kuormituksesta. Jos kuormitus on lisääntynyt, työnantaja ja työterveyshuolto joutuvat selvittämään, mitkä asiat ovat johtaneet esimerkiksi työmäärään lisääntymiseen ja miten siitä aiheutuvat ongelmat hoidetaan.

Kuntatyönantaja ja Palvelutyönantajat olivat työryhmässä viime metreille asti tätä esityksen kohtaa vastaan.

– Kunnissahan se suurin ongelma on. Jos ajatellaan esimerkiksi kunnallista terveydenhuoltoyksikköä, niin siellä työntekijämäärä on reilusti alimitoitettu työn määrään nähden, Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa etenkin kuntien ongelmaksi voi muodostua se, että jos yksi työntekijä tekee aloitteen työnsä kuormituksen selvittämisestä, joudutaan käytännössä myös muiden työntekijöiden osalta selvittämään, onko heillä samoja ongelmia.

– Viime kädessä se johtaa siihen, että pitää palkata lisää henkilöstöä.

Uuteen lakiin aiotaan lisätä myös työn järjestelyt, joilla tarkoitetaan esimerkiksi työaikoja. Työterveyshuolto joutuu yhdessä työnantajan kanssa seuraamaan, mitä haittoja ylitöistä, yötyöstä tai vuorotyöstä voi aiheutua. Myös pätkätöiden ongelmat ovat mukana esityksessä.

Lisää toimintaa työpaikoille

Uudessa laissa ei kiinnitetä huomiota pelkästään työhön liittyviin sairauksiin, tapaturmiin ja ammattitauteihin. Myös työkykyä ja työssä jaksamista halutaan edistää.

Jos lakiesitys hyväksytään, työterveyshuollon painopiste siirtyy jatkossa työpaikoilla tapahtuvaan terveyden ja työkyvyn edistämiseen ja työolosuhteiden selvittämiseen.

Jatkossa työterveyshuollon toimintaa aiotaan lisätä työpaikoilla ja ulottaa se myös sellaisille työpaikoille, joilla sitä ei tällä hetkellä ole.

Uusi laki antaa myös työntekijöille oikeuden tehdä ehdotuksia työterveyshuollon kehittämiseksi.

Laki on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta. (UP)

Katso myös asiaa koskeva lehdistötiedote.