Työterveyshuolto ennaltaehkäiseväksi ja työturvallisuusrikokset kuriin

SAK vaatii työsuojeluasioihin entistä suurempaa huomiota

SAK peräänkuuluttaa tuloksellisen työsuojelun tärkeyttä uudessa asiakirjassa Parempaan työympäristöön – SAK:n työsuojelulinjauksia. Viime vuosina keskeinen työsuojelulainsäädäntö on uudistettu. Keskeisenä haasteena on uusittujen säädösten tunnetuksi tekeminen ja niiden toteuttaminen työpaikoilla.

Tapaturmat, ammattitaudit ja sairaspoissaolot eivät ole viime vuosina vähentyneet useista kehittämishankkeista huolimatta. Työpaikkojen välillä on suuria eroja työelämän laadun kehittämisessä ja työntekijöiden kohtelussa. Muuttuva työelämä on tuonut uudenlaisia työsuojeluriskejä mm. pätkätöiden, harmaan talouden, yhteisten työpaikkojen ja uuden teknologian myötä.

Työhyvinvoinnin lähtökohtana on onnistunut johtaminen sekä luottamuksellinen yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työntekijän hyvinvointia ja sitoutumista lisäävät hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työoloihin. On ensiarvoisen tärkeää, että työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutetut, joille annetaan koulutus ja mahdollisuudet käyttää aikaa tehtävänsä hoitamiseen.

SAK edellyttää, että työnantajan edustajalle on säädettävä työsuojeluosaamisen pätevyysvaatimukset ja koulutuskriteerit, jotta myös työnantaja tuntee työsuojelu- ja työturvallisuuslainsäädännön. Monissa Euroopan maissa on Suomea selkeämmät kriteerit työnantajan edustajan työsuojeluosaamisen pätevyyden määrittelylle ja mittaamiselle. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan oman työyhteisön työsuojeluosaaminen koetaan usein melko heikoksi. Lakisääteinen työsuojeluhenkilörekisteri osoittaa, että monilla työpaikoilla on puutteita työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun nimeämisessä, kouluttamisessa ja rekisteriin ilmoittamisessa.

Työterveyshuolto usein liian sairaanhoitopainotteista

Työpaikan aktiivisella kehittämisotteella ja ennakoivalla työterveyshuollolla voidaan ehkäistä ja vähentää työstä johtuvia sairauksia ja tapaturmia. Monilla työpaikoilla työterveyshuolto on sairaanhoitopainotteista. SAK toivoo, että työnantajat tilaisivat työterveyshuollolta nykyistä enemmän lakisääteisen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista ennaltaehkäisevää toimintaa.

Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää työpaikalla kaikki terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat yhdessä työnantajan ja henkilöstön kanssa. Työpaikkaselvityksessä on huomioitava työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara. Työpaikkaselvityksen lisäksi työpaikoilla tulee lain mukaan tehdä vaarojen arviointi. Tämä työsuojelun keskeisin toimintavelvoite on tehty alle puolella työpaikoista.

SAK esittääkin, että vaarojen arviointi tulee tehdä kirjallisessa muodossa. Työkykyongelmien hoitamisessa ratkaisevia ovat yrityksen tahto ja toimintakulttuuri kehittää työn organisointia ihmisten mittaisiksi. Paraskaan työterveyshuolto ei korjaa liiallista kuormittamista, ammattitaidon puutetta tai huonoa työilmapiiriä, ellei työpaikalla ole perustoimintaedellytykset kunnossa. Pitkäjänteiseen kehittämiseen ja menestymiseen suuntautuva työnantaja käyttää työterveyshuollon ammattitaitoa ennaltaehkäisyyn eikä pelkästään jälkiseuraamusten hoitoon.

Tapaturmariski suurin SAK:laisilla miehillä

Pääosa työpaikoilla sattuvista tapaturmista ja kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu SAK:laisilla miesvaltaisilla aloilla. Huomattavan suuri määrä onnettomuuksista sattuu yhteisillä työpaikoilla, joissa työskentelee usean eri työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä. Huono perehdytys, vieraat työskentelyolosuhteet ja pätkätyöt lisäävät tapaturmariskiä. Usein kysymys on suoranaisesta työturvallisuusrikkomuksesta, jossa työnantaja on rikkonut työturvallisuusmääräyksiä.

Nykyinen oikeuskäytäntö rankaisee vakaviin tapaturmiin tai jopa kuolemaan johtaneista työturvallisuusrikoksista käytännössä vain lievillä sakoilla. Lisäksi useat vakavat tapaturmat eivät päädy lainkaan oikeuskäsittelyyn niiden vaikean selvitettävyyden ja lyhyiden vanhentumisaikojen johdosta. Tämän takia SAK vaatii, että työturvallisuusrikoksesta rikoslaissa säädettyä vuoden enimmäisvankeusrangaistusta tulee nostaa samalle tasolle ympäristö- ja talousrikoksista annettavien rangaistusten kanssa.

Työsuojelun valvontaviranomaisten toimintaa ja työrikosten tutkintaa on tehostettava ja turvattava siihen tarvittavat resurssit. Yrityksille ei saa syntyä kilpailuetua työntekijän turvallisuuden ja terveyden kustannuksella. Hyvä turvallisuusjohtaminen edistää työntekijöiden työssä pysymistä ja vähentää sairaspoissaoloja, tapaturmia ja ennen aikaista eläkkeelle siirtymistä. Tuloksellinen työsuojelu on yksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn avaintekijöistä.

Parempaan työympäristöön &#;8211 SAK:n työsuojelulinjauksia -asiakirja löytyy pdf-muodossa oikeanpuoleisen palstan linkin kautta.